Miksi Korppia jahdataan?

Vesa Lappalainen

Lyhyt versio

Keskipitkä versio

Tämän tekemisessä voisivat muut auttaa. Pitkästä versiosta pitäisi tähän saada kerättyä vajaan A4 verran “raskasta” asiaa!

Nykytila

Korppi on opettajien ja opiskelijoiden itselleen tekemä, siksi se täyttää suuren osan arkipäivän tarpeista. Korppia ei ole suuniteltu ylimmän johdon työkaluksi. Tapa millä Korppi on tehty on ollut kohtuullisen edullinen ja tuottava.

Ottaen huomioon Korpin suuren käyttäjämäärän, käyttäjät ovat siihen varsin tyytyväisiä. Samaa ei voi sanoa muiden korkeakoulujen ratkaisuista eikä välttämättä monista muista oman yliopistomme käyttämistä järjestelmistä.

Korpin tietoturvasta voidaan huolehtia, sillä kyber-alan koulutus tulee olemaan yksi Jyväskylän yliopiston vahvuuksista.

Korppi pystytään sopeuttamaan kommunikoimaan muiden järjestelmien kanssa. Eli tämän takia ei ole järkeä riisua Korpista pois toimintoja, jotka on nyt hyvin integroitu yhteen.

Pitäisi myös uskaltaa tunnustaa, että Korppi on ollut innovatiivinen itse sisällön suhteen, myös sen toteutustavan suhteen. Kun Korppi siirtyi IT-palveluille, unohdettiin iso osa siitä asiakassuhteesta, jonka ansiosta Korppi on toimiva ja palvelee niitä, joille se on tehty. Tähän ei auta se, että vaihdetaan järjestelmää, vaan organisaation toimintatapoja (mm. IT-palvelut) tulee kehittää.

Uuden järjestelmän kehittäminen on kallista ja riskialtista. Yleensä jonkin uudelleenkirjoittaminen on epäonnistunut tai viivästynyt. Kokonaan uuden käyttöönotto on hankalaa ja osoittainen käyttöönotto vaatii järjestelmien rinnakkaista käyttöä. Lisäksi tällä hetkellä ei ole työkaluja, joilla uuden järjestelmän voisi kirjoittaa oleellisesti tuottavammin. Kun aikanaan 10x tuottavammat työkalut ilmestyvät, niin silloin asiaa kannattaa harkita.

Mitä opettajat pitävät Korpissa tärkeänä:

  • Yksi ohjelma tekee paljon: moninaisten kurssien moninainen kirjanpito, salinvaraukset, kalenteri, opintosuoritusten vienti rekisteriin, opintorekisteriotteet, opiskelijoiden ohjaus

  • Korppi on itse Jyväskylän yliopistossa tehty ja käyttäjäystävällisyyttä on kehitetty omiin tarpeisiin, tekijöinä opettajat, opiskelijat ja hallintohenkilöstö

  • Kurssinaikaisen kurssihallinnon läpinäkyvyys opiskelijoille

  • Opiskelijoille opintojen suunnittelu kalenterin avulla

  • Hallinnolle lukujärjestyksen tekeminen (päällekkäisyyksien varominen)

Mikäli Korppia korvataan muilla järjestelmillä, niin on ilmeistä että iso osa nykyisistä toiminnoista jää toteuttamatta. Kenellä on oikeus päättää mitkä ominaisuudet menetetään? Niilläkö jotka eivät tee päivittäistä työtä?

Tulevaisuuden tarpeet

Korpin käyttöliittymää ei juurikaan ole kehitetty 7 vuoteen, joten tähän pitäisi panostaa. Kipeimmin korjausta vaatisi eHops-osio, jossa käyttämällä nykyisiä JavaScriptin tarjoamia mahdollisuuksia, saataisiin huomattavasti sujuvampi käyttää. Nämä muutokset saadaan kuitenkin tehtyä huomattavasti halvemmalla kuin lähtemällä mukaan isoihin projekteihin.

Korpista on sanottu puuttuvan raportteja ja tämä varmasti onkin totta, koska siihen ei ole rakennettu mitään sellaista, mille ei ole ollut välitöntä tarvetta. Eli ei ole lähdetty arvailemaan että tarvitsisikohan joku tällaista ja ja tällaista omininaisuutta. Ominaisuuksia on lisätty ja pitää jatkossakin pystyä lisäämään sitä mukaa, kun niitä todella tarvitaan. Raportit eivät useinkaan vaadi reaaliaikaisuutta, joten ne voi olla järkevintä hoitaa tietovaraston kautta, mutta toki välitöntäkin raportointia voidaan tukea suoraan Korpin puolelta.

Ehdotus

Jos aidosti on niin, että kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä, niin onko seuraavaa vaihtoehtoa pohdittu? Se olisi erinomainen vaihtoehto Jyväskylän edun ja paras mahdollinen sekä käyttäjien että talouden kannalta:

  1. Jos halutaan kansallista yhteistyötä, tarjotaan Korppia kaikille alustaksi => jokainen saa toimivan järjestelmän (tämän voisi tehdä vaikka ilmaiseksi :-) jota voidaan alkaa kehittämään tarpeellisiksi katsotuista paikoista, mutta kaikki olemassa olevat osat toimivat varmasti vielä vähintään 10 vuotta.

  2. Rotin ja eHopsin yms kohdalta kansallisesti kehitetään yhteistä järjestelmää jonka on tarkoitus olla Korpin yläpuolella. Se on yhteinen rekisteri, joka hoitaa viranomaistarpeet. Rajattu määrä käyttäjiä pääsee tähän ja tämä nostaa tietoturvaa.

  3. Korpin toimintoja uudistetaan joko yhteistyössä kansallisesti tai muiden meille maksamalla työvoimalla pala kerrallaan => kukaan ei joudu koskaan kahden järjestelmän loukkuun ja voi koko ajan käyttää toimivaa järjestelmää. Uusiin Korpin osiin voi siirtyä vähitellen ja vanhat lakkautetaan kun siirtymäaika on ollut riittävän pitkä.

Tällä tavalla Jyväskylässä kenellekään ei tulisi käyttökatkoja ja kaikki saisivat käyttää mihin ovat tottuneet. Muilla on huonommat järjestelmät, joten heillä siirtyminen Korppiin olisi etu, johon pääsisi kiinni välittömästi ja saisi kaikki käyttöön siinä muodossa kuin ne ovat Korpissa nyt. Jos eivät halua käyttää Korppia, niin sitten odottavat vuosia.

Yhteishankkeissa (OTM) ei kehitetä Korpin kanssa päällekkäisiä toimintoja vaan niitä, joissa käyttäjämäärät ovat vähäisiä, mutta viranomaispaineet isoja.

Pitkä versio

Aluksi valitan että alla esiintyy pelottavan paljon “kuulemani” -tyylisiä epätieteellisiä sanoja. Tämä johtuu siitä, että kunnollista faktatietoa asian tiimoilta on vaikea saada ja ollaan todellakin tilanteessa, että joku jossakin esittelyssä on “kuullut” tai sitten on kerrottu, mutta ei ole kunnollista pöytäkirjaa, ja minulle on vain vihjaistu, että siinä ja siinä palaverissa sanottiin näin.

Historiaa

Korppi-järjestelmä, joka 2000-luvun alussa syntyessään, oli koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen siinä mielessä, että se oli opettajien, opiskelijoiden, sihteerien ja amanuenssien ITSELLEEN tekemä järjestelmä. Toki tekninen toteutus tehtiin tietotekniikan laitoksen henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyönä,

mutta laitoksen ”hallinto/apuhenkilökunta” oli koko ajan suurin piirtein parin oven päässä. Myös esimerkiksi Fysiikan laitoksen Leskisen Soili osallistui voimakkaasti kehitykseen.

Näin saimme järjestelmän, joka vastasi nimenomaan arkipäivän tarpeisiin. Lisäksi yliopistossa oli oma, sekin aikanaan aikaansa edellä oleva salivarausjärjestelmä (Sali). Kun näiden kahden järjestelmän toiminnot integroitiin yhteen, saatiin järjestelmä, jollaista tuskin on olemassa missään muualla.

Onneksi silloin yliopistossa oli kauaskatseisia henkilöitä, jotka ymmärsivät tämän aarteen merkityksen ja se otettiin vähitellen koko yliopiston käyttöön. Nykyisinhän esimerkiksi opiskelijoiden perspektiivistä kaikki toiminta alkaa Korpin kautta ja heidän opiskeluunsa liittyvät menonsa ovat automaattisesti heidän kalentereissaan (jopa puhelimissa) käytössä. Jos opettaja peruu tai siirtää tapahtuman, niin tieto on ilman muita toimenpiteitä opiskelijoiden tiedossa, varattu sali on vapaana muille jne. Ja sama koskee tietysti opettajien kalentereita. Tällaista integraation tasoa ei kukaan muu voi vielä tarjota.

Yliopisto olisi voinut liittyä (ja oli vähällä liittyäkin) esimerkiksi kansalliseen Oodi-konsortioon. Oodi-järjestelmässä oli osin samoja toiminnallisuuksia kuin Korpissa ja Joressa yhteensä, mutta se oli suunniteltu komiteamietintönä hallinnon perspektiivistä, eikä olisi antanut varsinaisille käyttäjille niitä etuja mitä Korppi on antanut.

Jos JY olisi liittynyt Oodiin, olisi meidän opiskelijamäärillä lisenssimaksut olleet 200 000 € vuodessa. Lisäksi olisi tullut 100 000 € vuodessa siinä käytetyn kaupallisen Oracle-tietokannan lisenssimaksuja. Tämän lisäksi olisi tarvittu 2-4 henkilöä järjestelmän paikalliseen ylläpitoon. Korpissa on ollut viimeaikoina n. 4 hengen ylläpito (jota tosin ei ole osattu hyödyntää kunnolla). Tuosta voi jokainen laskea, paljonko Korppi täysin ilman mitään lisenssimaksuja on säästänyt vuosittain.

Lisäksi ennen Korppi-järjestelmän käyttöönottoa melkein jokaisella laitoksella oli yksi ihminen, joka hoiti opintojärjestelyitä, ja toinen, joka hoiti salivarausasioita. Korpin ansiosta toinen noista resursseista voitiin siirtää ”tuottavampaan” työhön. Eli tuo nostaa vielä Korpin vuosittaista säästöä. Sitten näiden lisäksi on vielä paljon integroituja toimintoja, joiden tuomia rahallisia säästöjä on hankala suoraan eritellä.

Esimerkkinä Korpin kehityksestä voisi sanoa, että olin Korpin alkuvaiheessa esittelemässä eräässä salissa Korpin toimintoja yleisölle. Yleisöstä joku kysyi, että voisiko siinä olla sellainen ja sellainen toiminto. Minä nikottelin siinä hetken ja yritin miettiä miten tuollaisen voisi tehdä. Siinä välissä takarivissä kannettavan kanssa istunut Korpin kehittäjä huusi minulle: ”virkistäppä se näyttö”. Ja se kaivattu ominaisuus oli siellä. Eli järjestelmiä voi oikeasti kehittää ketterästi.

Korpin tilanne toimintojen osalta vuoden 2005 paikkeilla selviää tuosta kuvasta:

#
Korpin toiminnot
Korpin toiminnot

Tosin tuosta kuvasta puuttuu toisensuuntaiset kytkennät ja sitä katsomalla joku saattaisi luulla että esimerkiksi salivarauksen poistaminen olisi yksinkertainen tehtävä. Seuraavasta kuvasta voi tutkia millaisia kytköksiä on Korpin ydinosan ja salivarausten välillä:

Uuden opintotietojärjestelmän hankinta?

Olen kuullut huhuja ja nähnyt myös joitakin ”pöytäkirjoja”, joissa on esitelty, että Korppi on ikääntyvä järjestelmä ja sen tilalle pitää hankkia uusi. Tässä tullaan siihen kohtaan, missä haluaisin kuulla mitä päättäjille on esitetty? Tämän tasoisten järjestelmien elinkaari voi olla helposti 30 vuotta. Onko silloin elinkaarensa puolessa välissä lähes moitteettomasti toimiva järjestelmä ”ikääntyvä”? Korpissa on paljon toimintoja, joita yliopisto ei (nykyjohdon vastustuksen takia) ole vielä edes ottanut käyttöön. Muutamia vuosia sitten perusteluna oli mm. ”järjestelmä ei ole vielä tarpeeksi mature”.

Tietoturva?

Olen kuullut myös että on vedottu Korpin tietoturvaan. On totta, että viime keväänä meillä laitoksen eräs huippuopettaja valmisteli Ohjelmistotietoturvallisuus-kurssia (syventävä taso) ja huomasi, että eräs maailman uusista haavoittuvuuksista (XSS joka mahdollisti CSRF hyökkäyksen) saattaisi olla myös Korpissa. Tästä raportoitiin ja muutaman päivän päästä vika oli korjattu. Monissa muissa maailman järjestelmissä ko. haavoittuvuus on vieläkin.

Ei saman vian, mutta esimerkin vuoksi voisi todeta, että Aalto-yliopisto kielsi Outlook-järjestelmän käytön sen tietoturvaongelmien takia. Eli tämäkin todistaa sen, miten on järkevää, että järjestelmä on omissa käsissä. Mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista paikallisesti ja nopeasti. Tätä turva-aukkoa ovat jotkut tahot tulkinneet juuri väärinpäin ja väittävät Korppia turvattomaksi ja että sellaista ei saa yliopistossa käyttää. Oikeasti ko. haavoittuvuus oli hyvin teoreettinen (kuten lähes kaikki muutkin haavoittuvuudet). Sen hyväksikäyttö olisi vaatinut todella syvällistä ymmärrystä sekä itse ko. tekniikasta, että myös Korppi-järjestelmän sisäisestä rakenteesta.

Mitä pienemmässä mittakaavassa jonkin järjestelmän käyttö on, sitä pienempi on myös siihen kohdistuva uhka, koska potentiaalisten hyökkääjien määrä on pienempi. Tällaisia järjestelmiä kohtaan ei myöskään tule automaattisia hyökkäystyökaluja, kuten tulee laajemmassa käytössä olevia järjestelmiä kohtaan. Korpista ei koskaan ole tietojeni mukaan kadonnut tietoa, eikä voikaan kadota, koska se on suunniteltu niin, ettei tietoa koskaan poisteta. Jatkuvien logien ja varmuuskopioiden ansiosta mahdollisessa katastrofitilanteessa pystyttäisiin pääsemään muutaman minuutin päähän tuhohetkestä. Tätä on myös aikanaan kokeiltu ja todettu toimivaksi. Eli tuntien työtä ei koskaan voida Korpissa menettää.

Lisäksi Korpille on aina aika-ajoin suoritettu tietoturvatarkistuksia ulkopuolisten konsulttien toimesta. Tietoturvan kannalta en todellakaan huolehtisi Korpista. Suurin riski on se, että joku antaa tunnuksensa toisen käyttöön.

Vaiko vain pintaremonttia?

No mikä on sitten ongelma? Toki tuo ”ikääntyvä” voi tarkoittaa sitä, että ulkoasu voisi olla toisenlainen ja nykytekniikoilla (mm. JavaScript) joitakin toimintoja voitaisiin tehdä huomattavasti sujuvammaksi. Mutta tämä kaikki on samaa kuin talon maalaaminen. Jos talo on teknisesti täysin kunnossa, mutta maalipinnassa hieman kulumaa tai väri ei ole nykymuodin mukainen, niin tuskin sen takia kannattaa uutta taloa hankkia? Korpin tapauksessa viittasin edellä siihen, että ylläpidosta ei ole huolehdittu parhaalla mahdollisella tavalla, eli ylläpito olisi voinut myös sisältää välillä tätä maalaamista. Edelleen jos on huonon johtamisen takia jätetty talo maalaamatta, niin silti se kannattaa mieluummin maalata uudelleen ennen uuden rakentamista. Lisäksi ”maalaamista” voi tehdä osa kerrallaan. Tärkeimmän julkisivun ensin ja takapihan oven karmin voi jopa jättää maalaamatta.

Vanhaa koodia?

Joku ylläpitäjistä on voinut sanoa että ”Korpissa on vanhaa koodia”. Tämä on totta. Mutta vanha ei tee siitä huonoa, vaan itse asiassa hyvää, koska jos se on toiminut, ei se lakkaa itsekseen toimimasta. Ylläpitäjien ”slangin” voi helposti ulkopuolien tulkita väärällä tavalla ja kuvitella että ”vanha” (tai ehkä vielä voimakkaampi termi) tarkoittaisi, että nyt on kyse jostakin katastrofista. Jokaisella kirjoittajalla on oma tyylinsä ja silloin aina mieluummin lukisi omaansa kuin vieraan tekemää. Erityisesti tämä koskee nuoria kavereita, jotka kuvittelevat että kaiken voi aina aloittaa alusta uudelleen.

Toki jokaisen ohjelmoijan märkä päiväuni on saada kirjoittaa koko järjestelmä uusiksi. Ja siksi koodarit käyttävät turhaan energiaa siihen, että kertovat muille miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Oikeassa elämässä tämä uudelleenkirjoittaminen ei juuri koskaan ole mahdollista. Siksi pitää keskittyä uudistamiseen, eli kun jokin osio otetaan tarkasteluun, mietitään onko kustannustehokasta samalla uudistaa sen osion pohjaa ja mihin asti. Useimmiten uudistaminen koskee lähinnä käyttöliittymää.

Seuraavasta artikkelista voi lukea mitä on tapahtunut projekteille, joita on yritetty kirjoittaa uudelleen alusta saakka. Jos isot ovat epäonnistuneet, niin vaara on että pienemmätkin epäonnistuvat: http://www.joelonsoftware.com/articles/fog0000000069.html.

Ja uudelleen kirjoittaminen epäonnistuu vielä todennäköisemmin, jos sen tekee eri henkilöt/organisaation kuin alkuperäisen. Suomalaisille tästä karvaimpana esimerkkinä mitä tapahtui kuin Nokia puhelinten ohjelma yritettiin korvata Microsoftin tekemällä. Vaikka uudessa oli paljon ominaisuuksia, siitä puuttui juuri niitä ominaisuuksia, joita käyttäjät olivat tottuneet käyttämään. Ja käyttäjät äänestivät jaloillaan ja tästä oli melkoiset seuraukset Suomelle. Microsoft on sortunut saman myös omissa tuotteissaan kun ei ole ymmärretty miksi ihmiset haluavat käyttää esim. Windows 7 ominaisuuksia eivätkä nielemättä halunneet siirtyä Windows 8:aan. Taas seurauksena miljarditappioita.

Korpin kohdalla uudelleenkirjoittaminen tarkoittaisi sitä, että uusi organisaatio ei osaisi tehdä siihen juuri niitä toimintoja, joita käyttäjät haluavat käyttää. Tukku uusia ei auta jos vanhat tutut puuttuvat. Ja niitä toimintoja on PALJON!

Mikäli uutta järjestelmää ruvettaisiin kirjoittamaan, pitäisi se tehdä merkittävästi tuottavimmilla työkaluilla kuin nykyinen järjestelmä. Tällä hetkellä valitettavaa on että mitään selkeää tuottavampaa systeemiä ei ole olemassa. Jos aloittaisin uuden vastaavan projektin aloittaisin periaattessa samoilla työkaluilla kuin Korpin 14 vuotta sitten. Samat työkalut (Java erityisesti) ovat vielä tänäkin päivänä valtavirtaa. Monet uudet teknologiat tulevat ja menevät ja on todellinen riski valita jotakin, jota ei ehkä ole enää parin vuoden päästä. Siksi kannattaa pistää jäitä hattuu ja odottaa jonkin aikaa, 10-15 vuoden sisään tulee varmasti tehokkaamia työkaluja ja ne ehtivät vakiinnuttaa asemansa.

Samoilla työkaluilla aloittaminen olisi taas typerää, sillä siihen menisi uudet 7 vuotta. Eli mieluummin kannattaa sijoittaa siihen, että olemassa olevaa parannetaan vähitellen.

Kyselyjärjestelmän uusinta?

Sitten Korpissa on integroituna kyselyjärjestelmä joka taipuu tarvittaessa vaikka mihin ja jos ei taivu, niin sen voi pistää taipumaan. Esimerkiksi minulla tulee yhden toisen järjestelmän yhteyteen, TIM = The Interactive Material,

kyselyiden tuottamistyökalu, jolla kyselyiden tekeminen Korppiin voitaisiin muuttaa nykyistä paljon helpommaksi. Mutta oleellisin osa Korpin kyselyjärjestelmää on se, että siinä on monipuolisin mahdollinen tapa säätää sitä, kuka voi vastata, kuka tehdä raportteja yms. Nyt ei ole edes huhu vaan varmana tietona on ilmoitettu että, opiskelijakyselyitä varten hankitaan uusi järjestelmä. Miksi? Miten noita on vertailtu ja miten selvitetty miksei olemassa oleva riitä? Uudessa järjestelmässä ei varmasti tule olemaan yhteyksiä Korpin kaltaiseen ryhmähallintaan, missä voidaan vaikka demoryhmän tarkkuudella säätää vastaajajoukon oikeuksia.

Uudessa järjestelmässä on kuulema tilastollisia analyysejä, joita ei ole Korpissa. JY:ssä on eräs maan parhaista tilasto-osaamisista ja analyysit ovat jälkikäsittelyä, jotka voidaan tehdä mille tahansa aineistolle. Kun tiedetään mitä analyysejä tarvitaan, niin tekeminen on automatisoitavissa. Siksi puhumme ohjelmoinnista. Ei sellaisen takia tarvitse ostaa uutta järjestelmää ja menettää synergiaetuja!

Korjaus: Järjestelmä on jo hankittu ja siitä maksetaan 20-30 ke/vuosi. Jo yhdellä 20 ke olisi Korpin kyselyt uudistettu nykyaikaiselle käyttöliittymälle ja kaikki loput vuodet olisivat olleet säästöä. Eli näin sitä säästetään :-)

Salivarausjärjestelmän hankinta?

Sitten olen nähnyt ”pöytäkirjoja”, joissa sanotaan että ”koska tuleva opintotietojärjestelmä ei sisällä salivarausjärjestelmää, täytyy myös salivarausjärjestelmä hankkia”. Aika mielenkiintoinen perustelu! Meillä on toimiva kokonaisuus, jossa kaikki on sujuvasti integroitu yhteen ja nyt halutaan paloitella tuo useisiin keskenään kommunikoimattomiin järjestelmiin. Onko tuollainen oikeasti järkevää resurssien käyttöä? Sen jälkeen kukaan ei voi enää luottaa että onko luentosali oikeasti varattu vai ei. Palataan vanhaan ja tarvitaan laitoksille lisää henkilökuntaa. Kaiken kouluttaminen uudelleen? Yksi syy, minkä olen myös kuullut, on että Korpista ei saa joitakin tarvittavia raportteja. Jos SAP-järjestelmään ei saa jotakin raporttia, niin tätä ei pidä yleistää muihin järjestelmiin.

Pohjimmiltaan Korppi on käyttöliittymä tietokannan päälle ja sinne tietokantaan voi tehdä ihan mitä tahansa kyselyitä ja meillä on käytössä yksi maan parhaista tietokanta-asiantuntijoista. Ihan minkä tahansa raportin saa kun pyytää ja jos sitä tarvitaan useammasti, henkilöt tekevät siihen kyllä käyttöliittymän (tosin tämä menee osin päällekkäin tietovarastoprojektin kanssa). Kuitenkaan Korppiin ei ole koskaan tehty toimintoja etukäteen sitä varten, että jos joku sattuisi tarvitsemaan. Eli mitään ei ole lähdetty keksimään, vaan kymmenien vuosien kokemus opetus/hallintotyössä on muutettu osaksi järjestelmää. Ja ketteryyden ansiosta sinne voitaisiin toteuttaa uusiakin tarpeita.

On väitetty, ettei Korpin saliosio vastaa Tilapalveluiden tarpeita. Kävin keväällä henkilökohtaisesti Tilapalveluissa palaverissa, jossa he esittelivät ongelmakohtia. Yhteensä tuon vajaan A4-kokoisen paperin tarpeet pystyy täyttämään noin kahden viikon työllä. Aika pieni kustannus verrattuna kokonaisiin järjestelmävaihtoihin, jotka vaikeuttaisivat koko yliopiston työtä ja joiden kustannuksista ei ole mitään realistisia arvioita!

Opetussuunittelu

Opetussuunnittelu pitäisi aloitta aivan eri tavlla kuin kursseista lähtien. Pitäisi koodittaa kaikki tieteenalan tarpeelliset osaamisalueet ja sitten tehtdä järjestelmä joka tarkistaa onko oppilaan opinnoissa kukin vaatimus tarpeellisella tasolla käsitelty. Tämä helpottaisi AHOT-työtä. Kurssit ovat sitten vain yksi tapa pakata näitä asioita kokonaisuuksiksi, mutta opiskelija saisi hankkia tiedot muualtakin. Esimerkki Tietotekniikan laitoksella vuonna 2010 tehdystä työstä:

Ja sitten tähän liittyen tarkistus, joka tarkistaa onko tutkintovaatimuksiin kirjatuilla kursseilla saavutettavissa tavoittee:

Pitää olla mukana valtakunnallisessa hankkeessa?

No sitten yksi peruste on, että pitää olla mukana valtakunnallisessa järjestelmässä. Voiko tosiaan tällainen olla syy muuttaa toimivaa toimimattomaksi. Eikä jo yliopiston IDM-projekti (jonka toiminnot muuten Korppi olisi voinut hoitaa) osoita mitä komiteoilla ja konsulteilla saadaan aikaiseksi?

Kannatan itsekin valtakunnallista järjestelmää joka olisi Korpin yläpuolella. Eli siinä päivittäisen toiminnan ulkopuolella varastona lopullisille suoritustiedoille, opinto-oikeuksille eri yliopistoissa jne. Tämä on jopa tietoturvan kannalta järkevää, että päivittäisen toiminnon järjestelmä on ”ohuella johdolla” kiinni tuollaisessa raportteja tuottavasta järjestelmästä. Jos oikeasti on kyse ”vain” tällaisesta ylätason järjestelmästä, niin siitä olisi kiva henkilökunnalle tiedottaa ja samalla naulata Korpin tulevaisuus turvatuksi esim. 10 seuraavan vuoden ajaksi (minkä se helposti kestää). Mikäli jäädään odottamaan jotakin tulevaa, niin kaikki kehitys pysähtyy ja vedotaan aina että ”sitten siinä uudessa”. Tätä olemme saaneet kärsiä jo 7 vuotta IDM-järjestelmän takia, kun aina sanotaan että IDM ratkaisee tuon.

Sellaisenkin perusteen olen kuullut että:

  • Korppi on vain yhden miehen visio

Eikö tuollaiseen perusteeseen voisi sitten kysyä: Onko parempi toimivaksi todistettu visio kuin hyppy tuntemattomaan ilman visiota? Linux on yhden ihmisen visio ja 95% maailman palvelimista pyörii tuon vision päällä. Monet ohjelmointikielet, joita näitä järjestelmiä tehtäessä käytetään, ovat yhden ihmisen visioita.

Opintotietojärjestelmien ohjausryhmän kokouksista kerättyä

Opintotietojärjestelmien ohjausryhmä ja ryhmän kokouksien pöytäkirjoja.

  • Korppi toimii kohtuullisen hyvin prosessien tukena, mutta kehitysaloitteita ja korjaustoiveita on yksinkertaisesti liikaa.
    • VL: ja miten nämä toiveet toteutetaan kun siirrytään uuteen järjestelmään joka ei ole omissa käsissä?
    • VL: on hyvin luonnollista että yliopiston käytetyimpään järjestelmään ideoidaan uusia toimintoja. Joidenkin toimintojen puuttumisen takia ei kannata siirtyä sokeasti uuteen, sillä siitä puuttuu VARMASTI suurin osa nykyisin käytettyjä ja tärkeitä toimintoja.
  • “vaikkakin järjestelmissä (esim. Korppi) koettiin olevan paljon pienempiä ongelmia.”
    • VL: olisi huolestuttavaa jos palautetta ei tulisi yliopiston käytetyimmästä järjestelmästä
    • VL: missä yksilöity? Mitkä ovat pahimmat kipukohdat? Korjaantuvatko ne ulkoistamalla?
  • Korpissa ei ole opetuksen suunnittelun osiota.
    • VL: Korpissa on lisäosana Kaakkuri-nimien osa, jolla voi hyvin monipuolisesti suunnitella opetuksen sijoittumisen ja tarkistaa päällekkäisyyksiä.
    • VL: vaikka ei käytettäisikään mitään järjestelmää, niin esim. IT-tiedekunnassa tässä puhutaan vuosittain muutaman henkilön viikon työstä. Kuinka paljon järjestelmä voisi tätä aikaa pudottaa? Välttämättä ei paljoakaan, eli lopulta säästö olisi pieni.
  • “maksullisuutta siten, että yksiköt pystyisivät itse vaikuttamaan tiloista heille aiheutuviin kustannuksiin. Nykyinen Korpin tilahallintajärjestelmä ei tue tällaisia ominaisuuksia (esim. erilaiset hinnat eri aikoina).”
    • VL: Korpissa voi minuutin tarkkuudella säätää mitä sali maksaa minäkin aikana
  • Yhteistyöprojekti tulee toteutuessaan vaikuttamaan monelta osin nykyiseen Korpista muodostuvaan opintotietojärjestelmäkokonaisuuteen pidemmällä (3-5 vuoden) aikavälillä.
    • VL: onko tiedostettu ja laskettu hinta sille mitä tästä aiheutuu ylimääräistä työtä käyttäjille?
  • “Resurssisuunnittelun osalta työkalut vaikuttivat varsin kattaville ja toimiville, mutta päällekkäisyys Korpin toimintojen osalta on ilmeinen.”

Muuta terminologiaa jolla päättäjiä yritetään hämätä

Päättäjille esitetään helposti hienoilta kuulostavia termejä, mutta ei tarjota vastikkeeksi mitään, millä perusteella termeihin liittyvät asiat olisivat huonosti esimerkiksi Korpissa. Luettelen alla muutamia kuulemiani ja se miten siltä osin asiat ovat Korpin osalta:

  • käytettävyys - tästä voidaan retostella kaikkien mahdollisten järjestelmien kanssa. Käytettävyys Korpissa on hyvä. Ei pidä sotkea tätä helppokäyttöisyyteen, joka tarkoittaa eri yhteyksissä mitä vaan. Usein sillä vedotaan siihen, että ihminen joka ei tiedä mistä on kyse, kykenee käyttämään. Opiskelijan puolella tämä ei ole kaukana Korpissakaan. Opettajan ja salivaraajan puolella tulee tuntea itse prosessi ja ilman sen ymmärtämistä ei tehtäviä voi suorittaa. Ja tämä vaatii käytännössä jonkinmuotoisen koulutuksen. Lisäksi Korpin käytettävyyteen ei ole 7 vuoden aikana panostettu lainkaan, eli tässä IT-palvelut ei ole ollut ajan hermolla. Täsät huolimatta suuri osa Korpin käyttäjistä kiittää sitä yliopiston ainoaksi toimivaksi järjestelmäksi.
  • kustannukset - kuten todettiin tällä saralla Korppi on todella kilpailukyinen erityisesti kun katsotaan kuinka monta toimintoa se kattaa.
  • kehitettävyys tulevaisuuden mahdollisiin muutoksiin - tässä Korppi on suorastaan ylivoimainen kaikkiin muihin vaihtoehtoihin verrattuna, koska koodi on täysin omissa käsissä ja sille voidaan tehdä mitä tahansa.
  • mahdolliset tietoturvariskit - IT-tiedekunta profiloituu voimakkaasti kyberturvallisuuteen ja alan tutkimusta tehdään siellä. Mikä muu taho voi pitää paremmin huolta tietoturvasta?
  • modulaarisuus - yksi päivän termi on modulaarisuus. Ajatuksena erittäin hieno, mutta käytännössä kallis. Jos halutaan tehdä kaksi palikkaa, jotka keskustelevat keskenään, niin pitää määritellä protokolla niiden välille ja vielä toteuttaa se molempiin päihin. Helposti puhutaan 3-kertaisesta työmäärästä “alkeellisempaan” toteutukseen verrattuna. Rajapinnat pitää laittaa siihen kohti missä niitä todella tarvitaan, ei tehdä modulaarisuutta sen itsensä takia. Se mikä nyt toimii, ei parane lisäämällä modulaarisuutta.
  • ylläpito ja sen hinta - Korppiin tarvitaan 4 ylläpitäjää. OK, mutta Korppi korvaa niin monta erillistä järjestelmää jotka jokainen tarvitsisi erikseen ylläpitäjän. Lopputulos olisi että olisi vähintään sama määrä henkilöitä, mutta ei lainkaan kehitystä, eli mikään ei olisi enää omissa käsissä. Jos Korppia ei kehitetä, niin kyllä yksi ihminen riittäisi, mutta siinä ei olisi järkeä. On säästöä pysyä ajan tasalla. IT-palvelut on vain unohtanut opiskelijatyövoiman järkevän käytön ja sen tuomat synergiaedut koulutukseen.

Tutkimus ja opetus

Työryhmissä Korppia on myös arvosteltu siitä, että se on pitkälle opiskelijoiden tekemä. Tätä pidetään jostakin syystä negatiivisena asiana. Vaikka tosiasiassa henkilö, joka haluaa näyttää kykynsä, pystyy antamaan enemmän kuin työhönsä leipääntynyt “rutiinityöntekijä”. Jotkut pitävät riskinä opiskelijoiden työtä. Mutta:

  • Linux on opiskelijan tekemä
  • PostgreSQL on Korppia vastaava projekti (University of California at Berkeley). PostgreSQL on erittäin monen järjestelmän ytimessä oleva osa.
  • Kerberos-protokolla (http://web.mit.edu/kerberos/) on MITin opiskelijaprojekti.
  • eli jo em. kolmen projektin takia mikä tahansa järjestelmä on vähintään 90% opiskelijoiden tekemä! Ja suomalainen opiskelijako ei pärjäisi noille?
  • auskultointi? Eikä tätä arvosteta?
  • lääketieteen kandidaatti saattaa olla terveyskeskuksessa hoitamassa potilaita jopa ilman ohjausta?
  • Ammattiopistoissa tehdään erittäin paljon normaalia työtä opiskelijoiden toimesta
  • yleensäkin työssäoppiminen, oppisopimukset
  • suurin osa firmojen koodareista on opiskelijoita (eivät valmistu koskaan)
  • ja ettei kenellekään tule harhakuvitelmia tietoturvasta, niin opiskelijat tekevät ja ovat aina tehneet työn erillisillä koneilla, joissa ei ole mitään tuotantokoneen tietokantoja tai arkaluonteisia tietoja.

Meillä opiskelijat tekevät aina työtä hyvin tarkasti valvottuina ja ohjattuina. Koodia katselmoidaan aivan eri intensiteetillä, kuin mitä tehtäisiin, jos samaa työtä tekisi sama opiskelija firmassa palkattuna työntekijänä. En näe mitään syytä miksi tällä tavalla tuotettu tulos olisi huonompaa tai suuremman riskin alaista kuin jollakin muulla tavalla tehty! Lisäksi jatkokehitysvaiheissa opiskelijat ovat aina olleet palkattuina työntekijöinä. Opiskelijana pidän henkilöä jolla ei ole tutkintoa.

Olen kuullut myös sanottavan: “kehityksen pitää olla leveämmillä harteilla”. Itse asiassa kukaan ei voi levittää harteitaan yhtä leveälle kuin me pystymme tarvittaessa. Samoilla tai jopa pienemmillä kustannuksilla! Voisimme milloin tahansa luoda 10-15 opiskelijan toimesta opintojakson joka toteuttaa Korppiin jotakin tarvittavaa. Tarvittaessa vielä suuremmallakin määrällä. Mikä muu taho pystyisi samaan joustavuuteen samalla kustannuksella?

Kaikkialla hoetaan, että “opetuksen pitää perustua tutkimukseen”. Tätä varten tarvitaan jotakin mitä tutkia, minkä opiskelijatkin voivat ymmärtää. Korppi on ollut Tietotekniikan laitoksen (ja myös koko tiedekunnan) laboratorio, jonka avulla opiskelijat ja opettajat ovat päässeet kiinni reaalimaailmaan kohtuullisen kokoisen ohjelmiston kehittämisen kanssa tutuiksi. Korpista on tehty useita graduja ja myös joku julkaisukin. Miltä fyysikosta tuntuisi jos syklotroni vietäisiin pois?

Tosin valitettavasti Korppi on nykyisin opiskelijoilta piilotettu ja tämä asia pitäisi välittömästi korjata ja palauttaa mahdollisuus kenelle tahansa opiskelijalle kokeilla ja tehdä muutoksia Korpin koodiin. Hyvät muutokset voitaisiin sitten myös siirtää tuotantoon. Opiskelijoilta on tullut paljon tämän tyylisiä kommentteja.

Meiltä odotetaan että tekisimme maailmanluokan julkaisuja, mutta ei uskota että pystymme tekemään maailmanluokan ohjelmistoja? Tarkkaan ottaen niiden tekeminen on ohjelmoinnin opetuksen kannalta tärkeämpää kuin julkaisut, jotka eivät liity itse opetettavaan asiaan.

Kaiken kaikkiaan erilaisia uudistamistarpeita on nyt mahdollisesti katsottu pelkästään hallinnollisesta perspektiivistä (eikä sieltäkään kustannustehokkaasta) unohtaen täysin todelliset tarpeet ja arkipäivän sujuva toiminta!

Eli mitä voin tehdä?

Lehtori, FT Vesa Lappalainen

Tietotekniikan laitos

Entä tämän jälkeen?

These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.