Tätä sivu saa kommentoida ja muokata! Lopussa on myös mahdollisuus lisätä keskustelun aiheita!
Kommentointia ja muokkausta varten pitää kirjaantua. Klikkaa punaiset pois (vaikka vasemman yläkulman ratas ja Mark all as read), niin näet mitä on muuttunut edelliseltä lukemiselta. Jos haluat tietää muutoksista, paina yläreunasta Manage ja ruksi mistä haluat postia.
Palaute Sisun onnistuneeseen käyttöönottoon
Kuinka on mahdollista, että tiedon korkeimmassa tyyssijassa tiedotus voi olla vanhaa hyvää neuvostotasoa? On tehty valtava määrä virheitä ja niiden korjaamiseksi ainoa mahdollisuus olisi ensin tunnustaa virheet ja saada ihmisten luottamus palautettua siihen, että johto on tilanteen tasalla. Irvokas valehtelu ja ongelmien peittämien tai syyttömien syyllistäminen ei todellakaan kasvata luottamusta.
Tämäkin tiedote olisi pitänyt olla suurin piirtein seuraavanlainen:
1. Lyhyt tiedote
”Olemme hyvin pahoillamme, että kaikista varoituksista huolimatta otimme käyttöön keskeneräisen järjestelmän. Olemme huomanneet, että järjestelmätoimittaja ei kykene vastaamaan toiveisiimme ja lisäksi olemme opetushenkilökuntaa ja opiskelijoita kuulematta laatineet prosesseja, jotka eivät sovi Jyväskylän yliopiston arkeen. Emme voi tarpeeksi pyytää anteeksi opiskelijoilta ja henkilökunnalta aiheuttamiamme ongelmia ja mielipahaa. Pyrimme pikaisesti selvittämään mikä on paras ja kustannustehokkain tapa saada arki taas rullaamaan tuttuun Jyväskylän yliopiston tapaan. Vaikka vanhaan palaaminen olisi ylivoimaisesti paras ja kustannustehokkain vaihtoehto, ei ylpeytemme riitä sen tunnustamiseen. Eli jatkamme siis ihmisten kiusaamista tulevatkin vuodet.”
Eli Sisu: Connecting People.
Ei edes puoli pulloa vodkaa irrota yliopistolaisen kielenkantimia yhtä hyvin kuin tuntemattomien joukossa ruokapöydässä lausuttu ihana sana: Sisu! Yliopisto ei ole koskaan ollut näin yhtenäinen.
2. Asiaan liittyviä artikkeleja
- Miksi Korppia jahdataan 3.9.2015
- Lappalainen kuulee Sisusta: opiskelijoiden tekemä Hitler-parodia
- Korpin kohtalosta riidellään, Jylkkäri 24.4.2015
- Korpin laulu vaimenee, Jylkkäri 26.2.2018
- Sisu on vaatinut käyttäjän sisukkuutta, Jylkkäri 18.09.2019
- Jylkkärin Sisu-kysely: Sisu ei saanut opiskelijoilta armoa 30.09.2019
- Kysymyksiä (ilman vastauksia) KOVS/Sisu -toiminnoista
- Vastine teknologiaselvitykseen
3. Väittely joka olisi pitänyt/pitäisi käydä
Henkilöt:
- PJ: puheenjohtaja
- UM: Uudistusmieliset
- KP: Korpin puolustajat
Alla olevaa saa huoletta muokata/kommentoida/täydentää.
PJ: Miksi Korpista piti luopua?
UM: Opiskelijaliikkuvuus.
KP: Nämä ovat muutamia tapauksia vuodessa, jotka aluksi hoituvat sujuvasti manuaalisella käsittelyllä ja myöhemmin järjestelmien välisten rajapintojen avulla. Muutaman opiskelijan takia ei kannata pilata muiden arkea! Itse asiassa kursseilla on enemmän esim lukiolaisia kuin liikkuvuusopiskelijoita. Ja heille esim Sisu ei tarjoa mitään.
UM: Korpin elinkaari alkaa teknisesti ottaen olla lopussa.
KP: Toimivaa voi uudistaa pala kerrallaan. Ja tämä on halvempaa, kuin suuri joukko uusia järjestelmiä, joiden käyttöliittymien yhteensopivuus on kyseenalaista.
UM: Korpille tehtiin teknologiaselvitys, jossa todettiin että sen uudistaminen veisi vuosia jos sitä tehdään rinnan tuotantokäytön kanssa.
KP: Niin oli! Todettiin että menisi jopa vuoteen 2019 kun kaikki olisi tehty.
UM: Yliopisto halusi yhteisen järjestelmän muiden yliopistojen kanssa.
KP: Ja samalla haluasi luopua kilpailuedusta, joka meillä oli, kun on toimivat järjestelmät. Komiteatyönä tehty järjestelmä ei ikinä voi olla yhtä hyvä, kuin intohimolla tarkoitukseensa tehty. Meidän pitää uskaltaa olla Jyväskylän yliopisto, ei huono klooni Helsingistä.
UM: Korppi on hirveän harvojen käsissä, kun sitä koodaa ja ylläpitää muutama ihminen!
KP: Koulutamme n. 300 ohjelmointikurssilaista vuosittain. Olisi mahdollisuuksia käyttää aitoa järjestelmää oppialustana. Opiskelija, joka tekee työtä itseään varten, on varmasti parempi kuin asiaa tuntematon "vain töissä oleva". Lisäksi jos meillä on IT-tiedekunta, on meillä syytä olla siihen liittyvää kehittämistä. Ohjelmoinnin, tietoturvan, käyttöliittymien, ylläpidon ja suunnittelun osalta. Missä muualla voidaan tarjota vastaava laboratorio opiskelijoille?
UM: Ei opiskelijoiden tekemää voi käyttää.
KP: Kun viet autosi korjattavaksi, siellä on harjoittelija. Viet lapsesi lastentarhaan, siellä on harjoittelija. Menet kesällä terveyskeskukseen, siellä on kandi. Jos yliopisto ei kykene luottamaan omiin ammattilaisiinsa opiskelijoiden ohjaajina, on asiat pahasti pielessä. Eihän opiskelijat pääse käsiksi tuotantotietokantaan vaan käyttävät "Aku Ankka" -tietokantaa. Lisäksi Korpin (ja Sisunkin) käyttämä Linux on opiskelijan tekemä, taustalla oleva PostGre-tietokannanhallintajärjestelmä on opiskelijoiden tekemä, suuri osa käytetyistä apukirjastoista on tuntemattomien tekemiä.
UM: Korpissa on tietoturvaongelmia!
KP: Okei! Kukahan kertoisi mitä ne ovat? Olen tentannut vaikka ketä asiasta oikeasti tietävää eikä kukaan ole sanonut ongelmia olevan. Aina silloin tällöin maailmalta ilmenee ongelmia jossakin yleisesti käytetyssä kirjastossa tai käytetyssä tavassa. Silloin kaikki maailman järjestelmät ovat saman haavoittuvuuden kohteena. Ja ongelma pitää korjata. Reilu 5 v sitten oli eräs tällainen haavoittuvuus, jota Korpin ylläpito ei ollut halukas korjaamaan. Siksi ilmoitimme tästä ja se johti kohtuullisen nopeaan korjaukseen. Sen jälkeen en ole kuullut, että vastaavia olisi ollut. Tietosuoja on asia erikseen ja on selvää, että joidenkin paikkojen näkyvyyttä pitäisi rajoittaa vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Mutta tämäkään ei ole mahdottoman iso työ. Isompi työ on oikeastaan tähän liittyvät poliittiset päätökset.
UM: Korppi oli kallis.
KP: Äsken totesit, että sen kimpussa on muutama ihminen. Eli n. 4. Ja muutama asiakaspalvelussa. Jokaiselle uudelle järjestelmälle tulee varata joukko paikallisia ylläpitäjiä ja asiakaspalvelijoita. Niiden määrä tulee olemaan selvästi suurempi kuin Korpin kimpussa olleiden määrä. Lisäksi Korpin tiimoilta ei maksettu mitään lisenssimaksuja tai vastaavaa. Oodi-yhteisöön kuuluminen olisi maksanut JY:lle n. 300ke vuodessa. Ja nähtävästi Funidataan kuulumisesta maksamme 1.5 Me vuodessa (???). Aika isoja ovat niiden 4 henkilön palkat jos ovat tätä kalliimpia? EDIT: KSML artikkelin mukaan Sisu+muut maksaa yliopistolle 5 M€ viidessä vuodessa, eli keskimäärin 1 M€/v. Tämän päälle tulevat vielä koulutuksen, mukauttamisen yms henkilöstökulut.
UM: Ei voi verrata Audia ja Jopoa keskenään!
KP: Ei todellakaan! Nyt olemme saaneet Jopon Audin hinnalla. Paitsi että Jopo tekee oman tehtävänsä erinomaisesti. Meillä kuitenkin oli maasto-Audi Jopon hinnalla.
UM: Korppi on vanhanaikaisen näköinen
KP: Korpin ulkoasu perustuu CSS:ään ja sillä voidaan muokata ulkoasua nopeasti miten tahansa. Nytkin Korpissa on useita teemoja ja lisää voisi tehdä vaikka opiskelijakilpailuina.
UM: Korppi on lahoavaa koodia!
VL: Vaikka onkin pelastanut ansiokkaasti hometiloissa työskenteleviä ihmisiä, se ei vielä oikeuta asiantuntijuuteen muilla aloilla. Jos tietokoneohjelma toimii tänä päivänä, toimii se huomennakin. Tietokoneohjelmaa voi refaktoroida ja pitää ajantasalla, jos halutaan. Tämän tason ohjelmien elinkaari voi hyvin olla 30 vuotta. Ja joku 10 vuotta menee helposti niin, ettei tehdä yhtään mitään. Mutta jos halutaan pysyä ajantasalla, pitää tekniikoita vaihtaa tarpeen mukaan. Tämä ei tarkoita, että kaikki pitää kerralla uusia, vaan voi lähteä kaikkein käytetyimmistä tai hankalimmaksi koetuista ominaisuuksista. Ja näistä saa hyvin tietoa järjestelmän logeista.
UM: Sisua kehitetään pienimmän toimivan tuotteen taktiikalla eli minimum viable product -mallilla. Siinä käyttäjille annetaan ensin tuote, jossa on vain kaikkein tarpeellisimmat asiat, muttei läheskään kaikkea, mitä lopputuotteeseen on suunniteltu.
KP: Jos käyttää sanaa MVP, pitää samalla ymmärtää, että se ei tarkoita sitä, että olemassa olevia palveluja huononnetaan vuosiksi. MVP voi toimia esim silloin kun Korppia tuotiin yhteisöön, jossa kaikki tehdään paperilla (jolla tasolla melkein ovat muut yliopistot vieläkin). Silloin voidaan antaa yksi ominaisuus, esim kurssille ilmoittautuminen, joka vie vanhaa toimintaa parempaan suuntaan. Mutta meillä on ollut, ja olisi tullut olemaan, kaikki toimivaa, joten mikä tahansa uudistus vie meitä tällä hetkellä taaksepäin.
UM: Nykymuotoinen tekeminen ei ole sitä, että nyt päätetään ja kolmen vuoden päästä on valmista.
KP: Ei todellakaan ole. Mutta ei se ole sitäkään, että vuonna 2013 aletaan vatuloimaan ja vuonna 2019 meillä on käsissämme järjestelmä, jolla edes perustoiminnot eivät ole kunnossa. Ja näyttää vahvasti että vuosienkaan päästä meillä ei ole Sisun kautta muuta kuin rippeet siitä, mitä Korppi teki. Funidatan kehitystapa ei vastaa sitä, mihin olemme tottuneet. Jos on virhe, se on korjattu huomiseksi, ei 3-6 kk päästä. Korppi oli alle vuoden päästä suunnittelun aloittamisesta tuotantokäytössä, kolmen vuoden kohdalla ylivoimaisesti parempi kuin mikään Suomen järjestelmistä. 7 vuoden kohdalla siinä oli kaikki nykyiset ominaisuudet. 2013 aloitettu projekti ei kykene siihen, mihin Korppi kykeni alle vuoden ikäisenä!
UM: Joissakin asioissa leveämmät hartiat tarkoittavat pienempiä riskejä. On kallista jos jokainen kehittää samoja palveluita erikseen omissa organisaatioissaan.
KP: Tämä riippuu ihan kehittämisprosesseista. Kykenimme oikeasti tekemään Korpin hinnalla, jota kukaan konsultti ei halua uskoa. Teknologiaselvitystäkin tehnyt konsultti ihmetteli joka toisessa lauseessa, että miten tämä on ollut mahdollista. Raportti sanoi luonnollisesti toista, koska konsultti oli Funidatan leivissä. Me yksinkertaisesti pystyimme tekemään toimivaa kustannustehokkaasti. Jos maassa olisi ollut järkeä, olisi Korppi otettu yhteisen pohjaksi, jolloin kaikilla olisi ollut jo lähtötilanteessa toimiva järjestelmä ja nyt vuonna 2019 ylivoimainen järjestelmä. Näissä laskuissa lasketaan helposti vain kehittäjien palkkaa. Kuitenkin Sisun ympärillä pyörii niin paljon ei-tuottavaa henkilöstöä Jyväskylää myöten, että tämä on oikeasti paljon kalliimpaa. Tätä on vaan vaikea tunnustaa!
Tilapalvelu: Korpissa piti vahvistaa varauksia ja se vei aikaa. KOVSissa ei tarvitse.
KP: Tuo oli aikanaan tilapalveluiden pyyntö ja ihan järkevä sellainen. Kuitenkin Korpissa tuo on salikohtainen asetus, joka saataisiin 5 minuutissa pois kaikista saleista. Asetus on kuitenkin järkevä ja sitä olisi pitänyt kehittää niin, että tila vahvistuu automaattisesta vaikkapa viikkoa ennen tapahtumaa, jos siihen ei ole tullut päällekkäisiä pyyntöjä. Ja samalla lähellä tapahtumaa tehdyt pyynnöt muuttuvat automaattisesti varauksiksi, vaikka ei olisi vain pyyntöoikeus. Tilapalveluilla oli muitakin toiveita, joiden toteuttaminen olisi ollut noin viikon homma.
UM: Uudesta järjestelmästä halutaan Korppia modernimpi ja yksinkertaisempi. Korpin suurimpana kompastuskivenä on pidetty kömpelösti toimivaa ehopsia.
KP: Entäpä jos nykyisistä valtavista summista/henkilöpanoksista olisi murto-osa suunnattu Korpin kehittämiseen? Korpin kehittäminen käytännössä loppui n. 10 vuotta sitten, kun se siirtyi Digipalvelujen "prosessien" alle ja intohimo tekemiseen tapettiin. Jos järjestelmää ei kehitetä, se tietysti jämähtää sille tasolleen. Mutta ei se lakkaa toimimasta. Silloin n. 10 v sitten JavaScriptin käyttäminen oli jonkin verran vierasta, koska kaikki selaimet eivät sitä tukeneet. Korpin palat joissa on JavaScriptiä käytetty, ovat silloinkin tehtynä vuosia edellä sitä, mihin esim KOVS tällä hetkellä pystyy. Ja siitä on sentään 10 v. Jos edes pieni osa tästä Sisu-hypestä olisi laitettu oman ja hyvän kehittämiseen, olisimme taas 10 v muita edellä!
UM: Sisusta pyritään tekemään Korppia sujuvampi myös mobiilikäyttöön.
KP: Kuten edellä, pieni panostus ja tämäkin olisi hoitunut. Tosin Korpissa oli mobiililiittymä, mutta se poistettiin digipalveluihin siirtymisen jälkeen. Silti Korppi oli täysin käytettävissä mobiililaitteille, mitä Sisu ei suinkaan ole. Pyrkiä ja tehdä ovat eri käsitteitä.
UM: Uusia järjestelmiä voitaisiin kehittää yhteensopiviksi esimerkiksi opiskelupaikan hakemiseen käytetyn Opintopolku-järjestelmän kanssa.
KP: Olettehan varmaan kuulleet rajapinnoista? Jos määritellään rajapinta johonkin, pystyy Korppikin sellaista pitkin tiedon siirtämään.
UM: On paljon järkevämpää ratkaista monia tulevaisuuden kysymyksiä yhdessä toisten kanssa”, sanoo opintohallintopäällikkö
KP: Järkevää on ja olisi ollut luoda Korpin tason yläpuolella oleva valtakunnallinen järjestelmä, johon valtakunnallisesti menevät kaikki suoritustiedot. Ei pidä sotkea keskenään järjestelmiä joita ihmiset käyttävät päivittäin ja niitä, joissa tietoa säilytetään pitkäaikaisesti ja jota käyttää harvalukuinen joukko ihmisiä.
UM: Uudet järjestelmät hyödyntävät myös avointa yliopistoa. Jyväskylän avoin yliopisto on Suomen suurin, ja Sisussa avoimen yliopiston kurssit ovat kattavammin esillä. Se voi lisätä Jyväskylän avoimen yliopiston painoarvoa entisestään.
KP: Mistä tahansa järjestelmästä voidaan nostaa tietoa näkyviin toiseen järjestelmään. Taas puhutaan jostakin mikä tapahtuu kerran tai kaksi vuodessa vs. jokapäiväinen toiminta.
UM: Sisu on opintojen suunnittelun osalta jo käytössä Helsingin yliopistossa ja Aalto-yliopistossa. Pääkaupungissa järjestelmästä saatu palaute on ollut pääasiassa positiivista.
KP: Jos Oodiin vertaa, niin varmaan palaute on positiivista. Mutta ilmoittautumista yms ei ole muualla käytössä. Oli todella alkeellista lähteä ilman testaamista antamaan järjestelmä tuhansien käyttöön. Ja oikeasti kun kuunnellaan opettajien tasolla, niin eipä Sisu saa missään kiitosta.
UM: Jos odotettaisiin, että joku tietojärjestelmä olisi ns. valmis ja se otettaisiin käyttöön siinä vaiheessa, maailma ympärillä olisi kehittynyt niin paljon, että se ei vastaisi enää niihin tarpeisiin
KP: Ei todellakaan pidä tehdä järjestelmää ensin valmiiksi! Mutta sen, mitä tuodaan käyttäjille, pitää toimia! On kyse aivan eri asiasta. Tässä tapauksessa on toimimaton järjestelmä ja toimimattomat prosessit, joita sinne on koodattu. Kyllä ne pitää voida testata ennen suuren yleisön käyttöönottoa. Tuolla on valtava määrä pieniä vikoja, jotka oikeassa kehitysprosessissa pitäisi korjata huomiseksi.
UM: Pian myös opiskelijat pääsevät näkemään, millaista järjestelmää he jatkossa käyttävät. Maaliskuun aikana on tarkoitus aloittaa demot, joissa kuka tahansa kiinnostunut pääsee tutustumaan järjestelmään.
KP: No nyt he pääsivät näkemään :-)
UM: Siinä tulee sellaisia ominaisuuksia, joiden valmistumista olemme halunneet odottaa, ennen kuin esittelemme järjestelmää laajemmin
KP: Ei voi ilmoittautua, ei voi vaihtaa ryhmää jne... Aika hienoja ominaisuuksia?
UM: Ei se Korppikaan ole hyvä. Poikani ei pystynyt ilmoittautumaan tenttiin ilmoittautumisajan jälkeen!
KP: Ja se oli Korpin vika? No Sisussa tuota ongelmaa ei ole kun sillä ei voi ilmoittautua tenttiin.
UM: Tavoitteena on opiskelijoille mahdollisimman toimiva järjestelmä.
”Ajattelen opiskelijan näkökulmasta, että opiskelijallehan sillä ei ole merkitystä, millä tavalla se järjestelmä on tehty ja tuotettu, kunhan järjestelmä toimii ja tukee teidän opintoja.”
KP: Tästä olemme varmasti samaa mieltä. Siis miksi se mikä toimi, ei kelvannut?
PJ: Eikö KP halua mitään uudistuksia?
KP: Päinvastoin! Olemme aina edenneet tekniikan kärjessä kuitenkin siten, että turhia ylilyöntejä on vältetty. Olemme vaan olleet niin paljon muita edellä ja ketterämpi, että monet eivät tätä ole huomanneet/tiedostaneet. Hyvä tietojärjestelmä on kuin siivooja. Jos homma toimii, ei kukaan huomaa.
4. Pitkä tiedote joka lienee liikkuu päättäjien päässä?
”Vajaan kymmen vuoden aikana Jyväskylän yliopistoon on tullut paljon meitä talon ulkopuolisia henkilöitä. Huomasimme nopeasti, että on muita yliopistoja kohtaan erittäin epäreilua, että täällä oli niin toimivat järjestelmät. Ja erityisesti järjestelmät, joista emme voineet ottaa itsellemme kunniaa. Siksi perustimme työryhmiä, joista pidimme opiskelijat ja opettajat visusti loitolla, jotta saimme rahassa keksiä hyviä selityksiä sille, miten voimme saattaa Jyväskylän yliopiston muiden korkeakoulujen tasolle. Keksimme asiaa tuntemattomien korvissa hyvältä kuulostavia selityksiä: ”Järjestelmät ovat kalliita, niissä on lahoavaa koodia, opiskelijaliikkuvuus ei toimi, käyttöliittymä on vanhanaikaisen näköinen, tarvitaan leveämpiä hartioita kehitykseen jne..” Keksimämme selitykset purivat hyvin pieneen lähipiiriin ja yliopiston hallituksen ulkopuolisiin jäseniin. Jos opettajat tai muut vähäarvoiset yrittivät pilata suunnitelmamme, kuittasimme sen äkkiä: ”Opettajia on kuultu tarpeeksi”.
Nyt n. reilun viiden vuoden jälkeen olemme turhista varoituksista huolimatta saaneet keskeneräisen Sisun käyttöön. Emme uskoneet, että sen käyttöönotosta tulisi suurin katastrofi Jyväskylän yliopiston historian aikana. Koska emme tätä voi millään tunnustaa, markkinoimme jatkuvasti, miten Sisu kehittyy ja miten monta onnistunutta ilmoittautumista sillä on saatu tehtyä. Toki jätämme mainitsematta, miten monta epäonnistumista on ollut. Emme myöskään kiusaa ketään kertomalla, miten monta unetonta yötä opiskelijat ja henkilökunta on sen takia viettänyt. Tai montako sairaslomaa on aloitettu. Emme vahingossakaan kerro kenellekään uusien järjestelmien kustannuksia tai sitä, kuinka moni päätoimisesti nyt viettää selvittämässä aiheuttamiamme sotkuja.
Toivomme vahvasti, että saamme edelleen pimitettyä totuuden opiskelijoilta ja henkilökunnalta ja luomme uskoa, että järjestelmätoimittajan kyvyttömyydestä huolimatta saamme joskus järjestelmän, jolla voidaan ehkä jopa ilmoittautua kurssille. Tämä on mielestämme hieno saavutus kaikkien vuosien työn jälkeen, sillä Korppi pystyi tähän aikanaan vasta reilun puolen vuoden kehittämisen jälkeen. Hankimme vielä tukun muitakin järjestelmiä, joilla voimme korvata yhden Korpin, jottei niin sanotusti kaikki Korpin munat olisi samassa korissa. Onhan toki totta, että järjestelmätoimittaja ei edes nimilistaa ole 6 kuukauden aikana saanut aakkosjärjestykseen. Mutta tämä on pieni yksityiskohta ja korjaantuu varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuten harvaan tulevissa julkaisuissa muutenkin saamme aina parannettua merkittävästi Sisua kerta kerran jälkeen. Jatkossa voimme ehkä jopa kehua, että kursseja voidaan arvostellakin.
Jos Sisun käyttöönotto on muka mennyt pieleen, on syypäitä tähän huono henkilökunta ja vanhat opiskelijat. He eivät ole ymmärtäneet uusia käyttötapoja, jossa opinnot suunnitellaan kerran ja pysytään päätöksissä, eikä ryhmiä turhaan vaihdella tai marista jos ei arpaonni suo mahdollisuutta kurssille. Ja jos joku haluaa vaihtaa esimerkiksi ryhmää jostakin käsittämättömästä syystä, niin onhan siihen aina mahdollisuus, kun ilmoittaa vastuuopettajalle. Vastuuopettaja voi tätä yrittää ja virheilmoituksen jälkeen sujuvasti ilmoittaa ongelmasta tiedekunnille suuresta armosta antamillemme apulaisille. Näin olemme pystyneet saamaan muuten laiskat ja toimettomat opettajat ja muun henkilökunnan tuntemaan, että he tekevät arvokasta työtä kommunikoidessaan opiskelijoiden kanssa.
Eli Sisu: Connecting People.
Ei edes puoli pulloa vodkaa irrota yliopistolaisen kielenkantimia yhtä hyvin kuin tuntemattomien joukossa ruokapöydässä lausuttu ihana sana: Sisu! Yliopisto ei ole koskaan ollut näin yhtenäinen. Siis käyttöönotto on todella onnistunut.”
5. Keskustelua
Jätän tämän vain tähän: https://www.captiongenerator.com/1518702/Funidatan-edustaja-kertoo-Sisun-kyttnotosta
Lisää viesti
⁞Lisää uusi keskustelun aihe
## ⁞Otsikko keskusteluaiheelle, vaihda vain tämä, älä koske muuhun
#- {forceclass="chat" .removePre}
\
[Lisää viesti]{.timButton .addAbove}
⁞These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.