Tehtävä: Tietokannan luominen SQL:llä

Edellisessä ohjatussa tehtävässä määriteltiin relaatiotietokannan kaava opiskelijatietokannalle. Tässä tehtävässä relaatiotietokannan kaavan perusteella rakennetaan varsinainen opiskelijatietokanta.

Tällä kurssilla relaatiotietokantojen rakentamiseen käytetään SQLite-ohjelmaa. SQLite on tietokannanhallintajärjestelmä, joka soveltuu pienten relaatiotietokantojen luomiseen ja hallintaan. SQLite:ssa tietokannat määritellään ja käytetään SQL-kyselykielellä. Tässä tehtävässä tutustutaan SQL-kielen peruspalasiin luomalla Tehtävässä 3.1 määriteltyä opiskelijatietokantaa.

Tämä tehtävä on jatkoa Tehtävälle 3.1. Tee ensin Tehtävä 3.1 ennen kuin aloitat tämän tehtävän.

Ennen tehtävän aloittamista tutustu seuraaviin lukuihin:

Luku 4.1, jossa SQL-kielen perusajatus ja olennaiset käsitteet.
Luku 4.4, jossa esitetään tietokannan rakenteen määrittämiseen tarkoitettua CREATE TABLE -syntaksia.
Luku 4.3, jossa esitetään koko SQL-kielen kyselysyntaksi. Tässä tehtävässä riittää, että alkuun silmäilet lukua. SQL-kieltä harjoitellaan paljon laajemmin Tehtävässä 4.2.

Jos huomaat virheitä tai sinulla on kysyttävää tehtävistä, ota yhteyttä kurssin opettajiin

lähettämällä sähköpostia osoitteeseen itka2004-k24-opet@tim.jyu.fi
laittamalla viestiä kurssin Teams-ryhmään tai osallistumaalla ohjauksiin: Teams ja etäohjaukset

Tärkeimmät muutospäivitykset listataan tähän:

Tehtävä

Jatketaan Tehtävässä 3.1 työstettyä opiskelijatietokantaa. Muodostetaan edellisessä ohjatussa tehtävässä tehdyn relaatiotietokannan persuteella SQLite-tietokanta opiskelijatietokannalle.

Seuraa alla olevissa osioissa olevia vaiheita ja täydennä alla oleviin palautuslaatikoihin vastauksia sen perusteella. Löydät jokaisen osion lopussa tarkistuspainikkeen, jolla voit testata vastauksesi oikeellisuuden.

Taulun rakenteen määritys

# openOsa1

Aloitetaan määrittelemällä jokin relaatiokaavassa olevaa relaatio SQLite-tauluna.

Luodaan ensin taulu Tiedekunta, sillä sitä vastaava relaatio Tiedekunta on yksinkertaisin. Relaatiokaavassa se on määritelty seuraavasti:

Tiedekunta (id, nimi)

SQL-kielessä taulu määritellään seuraavalla syntaksilla (ks. Luku 4.4):

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*
);

Yllä olevan syntaksin ja relaatiokaavan perusteella Tiedekunta-taulu määritellään SQL-kielellä seuraavasti:

-- Tapa 1: Suositeltu tapa kirjoittaa taulun määrittely
CREATE TABLE Tiedekunta (
  id,
  nimi
);

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Jokainen SQL-kielen komento tulee päättää puolipisteeseen ;. Toisin sanoin jokaisen CREATE TABLE-komennon lopussa on puolipiste.
SQL-kielen määreet voi kirjoittaa joko isolla tai pienellä. Eli siis create table ja CREATE TABLE tarkoittavat samaa asiaa. Kuitenkin taulujen ja sarakkeiden nimien kirjankoolla on väliä.
SQLite poikkeaa muista tietokannanhallintajärjestelmistä niin, että taulujen määrittelyn yhteydessä tietotyyppi ei ole pakollinen.
Sarakkeen nimessä ei tule olla välilyöntejä (vaikka SQL-kieli sen sallii). Korvaa välilyönnit esimerkiksi alaviivalla _.
SQLitessä sisennyksellä eikä rivinvaihdoilla ole yleensä merkitystä. Siispä yllä oleva Tiedekunta-taulu voi määritellä vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla
```
-- Tapa 2: Kaikki samalla rivillä
CREATE TABLE Tiedekunta (id, nimi);

-- Tapa 3: SQL-määreet ovat pienellä
create table Tiedekunta (id, nimi);

-- Tapa 4: Rivinvaihdot ja sisennykset satunnaisesti
create TABLE Tiedekunta (
   id,
nimi);
```
Kaikki yllä olevat tavat määritellä taulu Tiedekunta ovat sallittu. Suositus on kuitenkin Tapa 1, eli jokainen sarake on omalla rivillä. Tämä helpottaa taulukon rakenteen tulkitsemista erityisesti, kun taululle ja sarakkeille määritellään eheysrajoitteet.

Määritä seuraavaksi alla olevaan palautuslaatikkoon kaksi taulua yllä olevan esimerkin mukaan: Tiedekunta sekä Laitos. Tässä vaiheessa ei tarvitse merkitä sarakkeiden tyyppejä eikä eheysrajoitteita, vaan niitä merkitään tarkemmin seuraavassa vaiheessa.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# t41_o1

Tallenna vastaus näet tarkistimen antaman palautteen. Tallennuksen jälkeen voit katsoa mallivastauksen painamalla palautuslaatikon yläpuolella olevaa "Näytä mallivastaus" -painiketta.

Taulun eheysrajoitteiden määritys

# openOsa2

Määritetään sitten eheysrajoitteita tauluille Tiedekunta ja Laitos.

Käytännössä taulun eheysrajoitteita on kahdenlaisia: perusavain ja viiteavain.

Perusavain (ks. Luku 4.4.2.1.1) määrittää sarakkeen tai sarakkeita taulun perusavaimeksi. Perusavain yksilöi jokaisen taulussa olevan rivin: taulun jokaisella rivillä perusavaimen arvo tulee olla erilainen. SQL-kielessä perusavain voi määrittää usealla eri tavalla sekä taulun määrittelyvaiheessa että jälkikäteen. Tässä tehtävässä keskitymme erityisesti seuraavaan syntaksiin määrittää perusavain:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*[,
	PRIMARY KEY (sarake[, sarake]*)]?
);

Toisin sanoin perusavain määritellään sarakkeiden määrittelyn jälkeen PRIMARY KEY-määreellä. Huomaa, että perusavaimessa voi olla mukana yksi tai useampi sarake.

Tarkastellaan relaatiota Tiedekunta. Relaatiokaavasta nähdään, että relaation perusavaimessa on vain yksi attribuutti: id. Tällöin SQLite-taulua määriteltäessä perusavaimeksi laitetaan ainoastaan sarake id.

Edellisen perusteella taulun Tiedekunta määrittely muutetaan seuraavaksi:

CREATE TABLE Tiedekunta (
  id,
  nimi,
  PRIMARY KEY (id)
);

Viiteavain (ks. Luku 4.4.2.1.2) määrittää sarakkeen tai sarakkeita, joiden arvot ovat samat kuin jossain toisessa taulussa olevien sarakkeiden arvot. Toisin sanoin viiteavain yksilöi rivin toisesta taulusta.

Viiteavaimen määritys ei ole lähtökohtaisesti pakollinen SQL-kielessä, mutta sen avulla tietokannanhallintajärjestelmä helpottaa viitteiden hallintaa. Eri tietokannnanhallintajärjestelmät saattavat tarjota eri ominaisuuksia. Esimerkiksi SQLite

osaa taulun rivejä lisätessä varmistaa, että viiteavaimeen kuuluvien sarakkeiden arvot todellakin viittaavat toisen taulun johonkin riviin;
osaa automaattisesti päivittää viiteavainten arvot jos viitatussa taulussa tapahtuu muutoksia,
osaa varmistaa, että viitatun taulun rivejä ei voi vahingossa poistaa jos niihin on viite jossain toisessa taulussa.

SQLite yleisesti antaa määrittää aika vapaasti, miten viiteavaimia käsitellään.

Viiteavaimen määrityksen syntaksi on hieman perusavainta monimutkaisempi:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*[,
	PRIMARY KEY (sarake[, sarake]*)]?[,
	FOREIGN KEY (sarake[, sarake]*) REFERENCES isäntätaulu (sarake[, sarake]*)
	  [ON UPDATE [RESTRICT|SET NULL|CASCADE|SET DEFAULT]]?
	  [ON DELETE [RESTRICT|SET NULL|CASCADE|SET DEFAULT]]?
	]*
);

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Huomaa yhteys relaatiokaavassa olevaan viiteavaimen merkintään.

Esimerkiksi merkintää Taulu1.sarake -> Taulu2.sarake vastaava määre on
```
FOREIGN KEY sarake REFERENCES Taulu2 (sarake)
```
isäntätaululla tarkoitetaan taulua, jonka sarakkeisiin viiteavain viittaa. Vastaavasti renkitaulu on taulu, johon viiteavain määritellään- Yllä olevassa esimerkissä siis Taulu1 on renkitaulu ja Taulu2 on isäntätaulu.
SQL-kielessä samassa viiteavaimessa voi olla useampi sarake. Tälle on olemassa kaksi merkintätapaa, jolla voi olla pieni merkitysero.

Esimerkiksi jos relaatiokaavassa lukee

Taulu1.sarake1 -> Taulu2.sarake1
Taulu1.sarake2 -> Taulu2.sarake2

niin SQL-kielessä määre
```
-- Tapa 1
FOREIGN KEY (sarake1, sarake2) REFRENCES Taulu2 (sarake1, sarake2)
```
tarkoittaa, että sekä sarake1 että sarak2 yhdistettynä viittaavat johonkin yhteen taulussa Taulu2 olevaan sarakkeeseen. Eli sekä sarake1 ja sarake2 tulee viitata aina samaan riviin!

Puolestaan
```
-- Tapa 2
FOREIGN KEY (sarake1) REFRENCES Taulu2 (sarake1),
FOREIGN KEY (sarake2) REFRENCES Taulu2 (sarake2)
```
tarkoittaa, että sarake1 viittaa johonkin taulussa Taulu2 olevaan riviin, ja sarake2 myös viittaa johonkin taulussa Taulu2 olevaan riviin. Eli sarake1 voi viitata eri riviin kuin sarake2!

Tämän kurssin tehtävissä on harvoin merkitystä, kumpaa muotoa käyttää. Jos olet epävarma, käytä tapaa 2, joka on hieman sallivampi.
Lisämääreillä voi kertoa, miten SQLiten tulee toimia, jos isäntätaulussa muokataan (ON UPDATE) tai sieltä poistetaan (ON DELETE) rivejä, joihin renkitaulun rivit saattavat viitata. Vaihtoehdot ovat:
- NO ACTION ei tee mitään (tämä on oletus)
- RESTRICT estää sarakkeen muutokset tai rivin poiston isäntätaulussa.
- SET NULL asettaa sarakkeen arvon tyhjäarvoksi renkitaulussa.
- CASCADE vyöryttää isäntätaulussa tapahtuneet muutokset renkitaulun sarakkeeseen.
- SET DEFAULT asettaa renkitaulun sarakkeen arvoksi oletusarvon.
Jos lisämäärettä ei anneta, SQLite ei tee oletuksena mitään (ns. NO ACTION).

Tarkastellaan relaatiota Laitos. Relaatiokaavasta huomataan, että relaatiolla on olemassa viiteavain:

Laitos.tiedekunta_id -> Tiedekunta.id

Mietitään samalla, miten tulisi menetellä, jos tiedekuntia muokattaisiin tai poistettaisiin:

Jos tiedekuntaa poistettaisiin, jäisi mahdollisesti laitoksia ilman tiedekuntaa. ER-kaaviossa kuitenkin vaadiittin, että laitos kuuluu aina johnkin tiedekuntaan. Siispä on järkevää, että tiedekuntia ei saisi poistaa jos siihen kuuluu laitoksia. Toisin sanoin ennen tiedekunnan poistoa tulisi ensin siirtää laitokset toiseen tiedekuntaan tai poistaa laitoksetkin.
Tiedekunnan ID on yksilöllinen ja pysyvä arvo, eli saman tiedekunnan ID:n voi olettaa olevan aina sama. Eli ei ole syytä käsitellä tapausta tiedekunnan ID:n muutokselle.

Tämän perusteella muutetaan taulu Laitos seuraavaan muotoon:

CREATE TABLE Laitos (
  id,
  nimi,
  tiedekunta_id,
  FOREIGN KEY (tiedekunta_id) REFERENCES Tiedekunta (id)
    ON DELETE RESTRICT
);

Täydennetään edellisessä osassa olevat taulujen Laitos ja Taulukko määritykset lisäämällä niihin perusavaimet ja mahdolliset viiteavaimet.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# t41_o2

Tallenna vastaus näet tarkistimen antaman palautteen. Tallennuksen jälkeen voit katsoa mallivastauksen painamalla palautuslaatikon yläpuolella olevaa "Näytä mallivastaus" -painiketta.

Sarakkeiden tietotyyppien ja eheysrajoitteiden määritys

# openOsa3

Seuraavaksi määritellään tarkemmat tietotyypit taulujen sarakkeille.

Oletuksena SQLite-tauluissa sarakkeisiin voi tallentaa mitä tahansa dataa. Toisin sanoin esimerkiksi SQLite sallii, että Opiskelija-taulussa on rivejä, joissa aloitusvuosi on "kissa" tai että kurssin laajuus on 1.1.1996. Jotta virheiltä tallentaessa dataa tauluihin, kannattaa jokaiselle sarakkeille määrittää tarkka tietotyyppi.

Tietotyypit eroavat jonkin verran eri tietokannanhallintajärjestelemien välillä. Lähtökohtaisesti kaikki SQL-kieltä tukevat tietokannanhallintajärjestelmät tukevat alla olevia tietotyyppejä (ks. Luku 4.4.1).

Tietotyyppi	Selite	Käyttöesimerkki	Esimerkkisarake
CHAR, CHARACTER	Määrätyn mittainen merkkijono	CHAR(10)	henkilötunnus
VARCHAR, CHARACTER VARYING	Vaihtelevan mittainen merkkijono	VARCHAR(20)	etunimi
INTEGER, INT	kokonaisluku	INT	syntymävuosi
NUMERIC	(desimaali)luku	NUMERIC(7,2)	kuukausipalkka
BOOLEAN	totuusarvo	BOOLEAN	tilaus_vahvistettu
DATE	päivämäärä	DATE	tilauspvm
TIMESTAMP	aikaleima	TIMESTAMP	maksuaika
ARRAY	lista	INTEGER[7]	lottonumerot
TEXT	tekstimuotoinen sarake	TEXT	arvostelu

Eri järjestelmissä on toki muitakin tietotyyppejä. Esimerkiksi SQLite tukee yllä mainittujen lisäksi yleisen BLOB-tyypin, jolla voi tallentaa mitä tahansa dataa (numeroita, merkkijonoja, päivämääriä) samaan sarakkeeseen.

Tämän lisäksi sarakkeille voi antaa eheysrajoitteita, joilla voi vaikuttaa siihen, mitä arvoja sarakkeessa saa olla. Yleisimmät eheysrajoitteet ovat (ks. Luku 4.4.2.1.2)

DEFAULT määritetään sarakkeen oletusarvo.
NOT NULL kielletään tyhjäarvot sarakkeessa.
UNIQUE sarakkeen arvojen täytyy olla yksilöiviä.
CHECK voidaan määrittää hyväksyttävät arvot ehtolausekkeella.

Sekä tietotyyppi että eheysrajoite määritellään sarakkeen määrittelyn yhteydessä:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*
);

Tarkastellaan taas taulua Tiedekunta ja asetetaan sen sarakkeille tietotyypit. Relaatiokaavan, ER-kaavion sekä alkuperäisen kuvauksen (ks. Tehtävä 2.1) perusteella voidaan päätellä seuraavasti:

Sarakkeelle id parhaiten sopisi tyyppi INTEGER, eli kokonaisluku. Kokonaisluku on pieni, helppoa käsitellä, ja eri tiedekunnille on helppoa arpoa oma numero-ID. Koska sarake kuuluu viiteavaimeen, se on jo uniikki eikä arvoksi sallita NULL.
Sarakkeelle nimi parhaiten sopisi tyyppi TEXT eli tekstimuotoinen sarake. Emme tiedä ennalta, kuinka pitkiä tiedekuntien nimet voivat olla, joten sen pituutta ei ole syytä rajata. Tämän lisäksi voidaan olettaa, että kaikilla tiedekunnilla on pakko olla eri nimi (eli se ei voi olla tyhjä, "NOT NULL"), ja että millään kahdella tiedekunnalla voi olla samaa nimeä (UNIQUE).
- Bonustieto: Monissa lähteissä tekstin tyypiksi ehdotetaan VARCHAR. Käytännössä nykyään tietokannanhallintajärjestelmissä pituusrajoittamattomat merkkijonot tallenetaan kaikki samalla tavalla, joten useimmiten TEXT ja VARCHAR ovat sama asia. Näin esimerkiksi pätee SQLite:lle ja PostgreSQL:lle. Puolestaan MySQL:ssä TEXT:lla ja VARCHARilla on eroja datan tallentamisen kannalta. Oikeaa tietokantaa rakentaessa muista aina tutustua järjestelmän tarjoamiin tietotyyppeihin.

Tämän perusteella muokataan taulun Tiedekunta seuraavaan muotoon:

CREATE TABLE Tiedekunta (
  id INTEGER,
  nimi TEXT NOT NULL UNIQUE,
  PRIMARY KEY (id)
);

Näin saatiin lopullinen taulun Tiedekunta määritys.

Muokkaa alla olevassa palautuslaatikossa taulut Tiedekunta ja Laitos lisäämällä niiden sarakkeisiin sopivat tietotyypit sekä mahdolliset eheysrajoitteet.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# t41_o3

Tallenna vastaus näet tarkistimen antaman palautteen. Tallennuksen jälkeen voit katsoa mallivastauksen painamalla palautuslaatikon yläpuolella olevaa "Näytä mallivastaus" -painiketta.

Datan syöttäminen ja hakeminen

# openOsa4

Kokeillaan tässä vaiheessa syöttää jo jotain mallidataa kahteen tauluun sekä hakea se.

Uusia rivejä voi syöttää tauluun käyttäen INSERT-käskyä (ks. Luku 4.3.6):

INSERT INTO taulu [(sarake[, sarake]*)]? 
VALUES (arvo[, arvo]*);

Tämän esimerkin perusteella lisätään pari riviä tauluihin Tiedekunta ja Laitos. Keksitään tiedekunnille ja laitoksille mielikuvitteelliset nimet ja IDt.

INSERT INTO Tiedekunta VALUES (1, "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta");

INSERT INTO Laitos VALUES (1, "Matematiikan laitos", 1);
INSERT INTO Laitos VALUES (2, "Fysiikan laitos", 1);

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Rivejä syöttäessä voi määrittää sarakkeita, joihin arvot syötetään. Esimerkiksi yllä oleva tiedekunnan lisääminen voitaisiin kirjoittaa laajemmin:
```
INSERT INTO Tiedekunta (id, nimi)
VALUES (1, "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta");
```
Tämä merkintätapa on hyödyllinen tapauksissa, jossa kaikkiin sarakkeisiin ei haluta antaa arvoja. Esimerkiksi jos pääavaimena on kokonaisluku, voidaan silloin jättää pääavain asettamatta, jolloin SQLite automaattisesti asettaa seuraavan käytämättömän kokonaisluvun pääavaimeksi:
```
-- Huomaa: annetaan vain nimi. Koska id on perusavain ja kokonaisluku,
-- SQLite asettaa riville perusavaimen automaattisesti.
INSERT INTO Tiedekunta (nimi)
VALUES ("Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta");
```

Jotkin tietokantajärjestelmät (kuten SQLite) sallivat usean rivin lisäämisen samaan tauluun yhdellä INSERT-käskyllä seuraavasti:

INSERT INTO Tiedekunta
VALUES (1, "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta"),
       (2, "Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta");

Käskyjen järjestyksellä voi olla merkitys! SQL-kieltä suoritetaan aina käsky kerrallaan, ylhäältä alas. Jos taulussa on esimerkiksi viiteavain, tulee ensin lisätä viitattavat rivit ensin ennen kuin lisää rivejä, jotka viittaavat siihen.

Esimerkiksi alla oleva esimerkki EI TOIMI:

-- EI TOIMI: Tässä asetetaan tiedekunta_id-sarakkeeseen arvo 1,
-- mutta tuolla ID:llä oleva tiedekunta lisätään vasta alempana!
-- Tiedekunnan on siis oltava jo lisättynä ennen kuin lisätään laitoksia, jotka
-- kuuluvat siihen tiedekuntaan!
INSERT INTO Laitos VALUES (1, "Matematiikan laitos", 1);
INSERT INTO Laitos VALUES (2, "Fysiikan laitos", 1);

INSERT INTO Tiedekunta VALUES (1, "Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta");

Kun dataa on lisätty, sitä voidaan hakea SELECT-käskyllä. SELECT on SQL-kielen monimutkaisin käsky: sillä voi hakea taulun rivejä erilaisten ehtojen perusteella, hakea tiettyjä sarakkeita, hakea dataa eri tauluista samaan aikaan, suorittaa laskuja sarakkeilla ja ryhmitellä rivejä yhteen. SQL-kielen SELECT-käskyä käydään läpi tarkemmin Luvussa 4.3 sekä Tehtävässä 4.2.

Tutustutaan tässä tehtävässä yksinkertaisimpaan hakulauseen muotoon: haku ehdon perusteella.

SELECT sarake[, sarake]*
FROM taulu[, taulu]*
[WHERE ehtolauseke[ operaattori ehtolauseke]*]?;

SELECT-käskyssä pyydetään hakemaan sarakkeita sarake tauluista taulu käyttäen ehtoja ehtolauseke.

Esimerkiksi kaikkien tiedekuntien hakeminen onnistuu komennolla:

SELECT id, nimi    -- Haetaan rivien sarakkeet id ja nimi...
FROM Tiedekunta;   -- ...taulusta Tiedekunta.

Vastaavasti kaikkien laitosten nimet (eikä IDt) voi hakea

SELECT nimi       -- Valitaan rivien sarakke nimi...
FROM Laitos;      -- ...taulusta Laitos.

Lisää seuraavaksi tietokantaan seuraavat tiedekunnan ja niiden laitokset. Anna Tiedekunnille ja Laitoksille sopivat yksilölliset IDt (tai anna SQLite:n luoda ne).

Tiedekunta: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Laitos: Matematiikan laitos
- Laitos: Fysiikan laitos
- Laitos: Kemian laitos
- Laitos: Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Tiedekunta: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
- Laitos: Opettajankoulutuslaitos
- Laitos: Kasvatustieteiden laitos
- Laitos: Psykologian laitos

Lopuksi, hae kaikkien tiedekuntien nimet ja kaikkien laitosten nimet varmistaakseen, että lisäys onnistui. Älä hae niiden IDt taikka muita sarakkeita.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# t41_o4

Tallenna vastaus näet tarkistimen antaman palautteen. Tallennuksen jälkeen voit katsoa mallivastauksen painamalla palautuslaatikon yläpuolella olevaa "Näytä mallivastaus" -painiketta.

Harjoitus: Muiden taulujen määritys

# openOsa5

Käy nyt läpi loput relaatiokaavan relaatiot ja määrittele niitä vastaavat taulut SQL-kielellä. Anna tauluille sekä sarakkeille sopivat eheysrajoitteet (perusavain, viiteavain, sarakkeen pakollisuus) ja määritä sarakkeille sopiva tietotyyppi.

Kokeile sitten lisätä jotain dataa jokaiseen tauluun. Saat itse päättää, mitä dataa ja kuinka paljon sitä lisätään. Jokaisessa taulussa tulee olla vähintään yksi rivi.

Vinkkejä

Muista, että rivien lisäyksessä järjestyksellä on väliä! Esimerkiksi jos taululla on viiteavain, rivejä lisätessä viitatulla taululla tulee olla jo rivejä määriteltynä. Rivien lisääminen kannattaa aloittaa tauluista, joissa ei ole viiteavaimia ja edetä sitten tauluihin, jotka viittaavat niihin.

Esimerkiksi koska laitokset kuuluvat aina tiedekuntiin, tulee ennen laitosta lisäämistä lisätä tiedekunta, johon laitos kuuluu. Vastaavasti, ennen kuin opiskelijoita voi lisätä, tulee lisätä laitoksia, johon opiskelija kuuluu.
Päivämääräksi käy tyyppi DATE. Sen arvot tulee kirjoittaa muodossa "VVVV-KK-PP HH:MM:SS", esimerkiksi "2024-05-15 23:01:20"
Huomaa, että automaattitarkistin osaa tarkistaa vastauksesi vain, jos taulujen sekä sarakkeiden nimet ovat täysin samat kuin relaatiokaavassa.
Tässä kohdealueessa (yliopiston opiskelijarekisteri) kurssikoodin on järkevää olla merkkijono. Kurssikoodit ovat yleensä muotoa ITKP102, TJTA2020, ITKA2004. Alla olevan palautuslaatikon tarkistin olettaa, että kurssikoodina on merkkijono.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# t41_o5

Tallenna vastaus näet tarkistimen antaman palautteen. Tallennuksen jälkeen voit katsoa mallivastauksen painamalla palautuslaatikon yläpuolella olevaa "Näytä mallivastaus" -painiketta.

Lopuksi

Kun olet valmis, arvioi lyhyesti SQL-kielen ymmärryksesi ja anna lyhyt palaute tehtävästä.

# palaute