The page has been modified since the last reload. Refresh now?

There are {{ $ctrl.pendingUpdatesCount() }} pending paragraph updates.

Kirjaudu mielellään sisään yläreunan Log in-painikkeesta. Siten valitse Log in with Korppi. Tämän jälkeen voit mm. kommentoida tekstiä.

Vesku
Vesku

Vesa Lappalainen

Kiitokset

Kiitokset kaikille äänestäneille. Koitan olla luottamuksenne arvoinen. Tulokset:

Ehdokasnumero kollegion vaaleissa: 17.

Teemat:

  • yliopisto takaisin asiantuntijayhteisöksi
  • olkaamme ylpeitä siitä mitä teemme!
  • yhteistyöhön kannustettava
  • jokainen työntekijä on arvokas, ihmisiin pitää luottaa!
  • kollegion virallinen valta on aika suppea, mutta uusi rehtori on luvannut kommunikoida entistä useammin kollegion ja erityisesti puheenjohtajiston kanssa. Siksi nyt on tärkeää olla kollegiossa ja mielellään vielä sen puheenjohtajistossa.

Historia: aloitin fysiikan opiskelijana 1979, väittelin matematiikasta 1985. Nykyisin lehtori tietotekniikassa. Myös oma yritys, joten hieman kokemusta myös siitä maailmasta.

Hallinnollinen kokemus: laitosneuvostot niin kauan kuin niitä oli, IT-tiedekuntaneuvosto, vanhan­mallisen yliopiston hallituksen jäsen (2005-2010), kollegion 2. varapuheenjohtaja, harrastustoiminnassa luottamustehtäviä, koulutoimikunnan jäsen ja puheenjohtaja kun lapset olivat koulussa.

Harrastukset: Riippuliito (Suomen mestari, useita SM-mitaleja, Suomen ennätyksiä) ja sää. Osittain elektroniikka sekä tietokoneet. Uinti, luonto sekä työmatka- ja maantiepyöräily.

Muut teemat:

  • Yliopiston keskeisiä arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys ja tutkimusperusteisuus. Yliopiston päätöksenteossa se tarkoittaa huolellista valmistelua ja selkeitä tietoon pohjautuvia perusteluita.
  • Hallinto on tukipalvelu, jonka tarkoitus on mahdollistaa ja tukea yliopiston perustehtävää tekevien työtä, ei hankaloittaa työn tekoa.
  • Koen että nyt jatkuvan uudistusvimman vastapainoksi tarvitaan henkilöitä, jotka näkevät historian ja uskaltavat olla kriittisiä. Milloin meillä on esimerkiksi viimeksi tehty uudistus, joka olisi perusteltu? Tutkittu hyvät ja huonot puolet. Yleensä vain arvataan mielikuviin pohjautuvia hyviä puolia. Arvataan akateemisessa maailmassa!
  • Millainen olisi hyvä uudistus? Se on vastaus johonkin yhdessä havaittuun ja selkeästi määriteltyyn ongelmaan. Ensin tavoitteet ja raja-arvot, sitten vasta ruvetaan keksimään sääntöjä. Pelkkä ratkaisuyritys ei riitä, vaan sen onnistuneisuutta on seurattava. Verrataan etteivät uudistukset huononna entisiä hyviä asioita. Nykyisin toimitaan aivan päinvastoin. Ensin keksitään vika ja sen korjaamiseksi kaikki mullinmallin. Miettimättä sitä, että ehkä vika korjaantuu, mutta tulee iso joukko uusia.
  • Jos olen kollegion jäsen, pidän julkisesti näkyvillä ja keskustelun kohteena sen, mikä määräysten puitteissa on mahdollista
  • Kykenen viemään eteenpäin myös asioita, joista en ole samaa mieltä
  • Työmäärät kohtuullisiksi, ihmisille on jäätävä vapaa-aikaakin, itselleen ja perheelleen
  • Opetus arvoonsa, opiskelijat eivät ole pelkkiä pisteautomaatteja
  • On ajateltava koko yliopiston etua, ei vain yhden tiedekunnan etua eikä erityisesti yksittäisten laitosten etua. Toki kaikkia on kuunneltava ja kuultava.
  • Yliopistoa ei johdeta kuin liikelaitosta! Liikelaitoksia tulee ja menee, yliopiston pitää olla jotakin pysyvää! Silti toki pitää pysyä ajan hermolla.

Kysy tai kerro, Vesa vastaa

Seuraavat hallituksen vaaleihin liittyen:

  • Tuen mielelläni Vesaa tässäkin kisassa. Hän osaa tunnetusti katsoa oman hiekkalaatikkonsa ulkopuolelle, mistä ovat osoituksena mm. lukuisat opetuksen kehittämisestä saadut tunnustukset ja palkinnot. Moni tietää ja muistaa varmaan myös Vesan ansiot Korpin kehittämisessä ja puolustamisessa JY:n omana, itse kehitettynä opintotietojärjestelmänä.

    Olen tuntenut kaverin 45 vuotta - ja äänestän häntä silti. ;) — hogmande

Lisää kysymys/mielipide

- ⁞
  [— ]{.smalltitle}

Alla oleva keskustelu on hallituksen vaaleista, mutta vaalikohdetta lukuunottamatta mikään ei ole mielipiteissä muuttunut:

1. Nyt tarvitaan ennen kaikkea rohkeutta ja avoimuutta ottaa esiin myös vaikeita aiheita!

Miten kuuulisit yliopistoyhteisön eri osapuolia? Erityisesti “muu” henkilökunta (muut kuin professorit joilla on omat edustajansa) on tosi laaja.

  • Jos joku haluaa keskustella face-to-face, niin järjestetään siihen aika. Sitten tulisin ehdottomasti pitämään auki tällaista kanavaa kuten tämäkin, mihin kaikki osapuolet voivat vapaasti kirjoittaa ja toiset kommentoida. Se avaa kaikin puolin mahdollisuuden jokaisella nähdä muidenkin mielipiteitä. Pitää aina muistaa että jotkut asiat voi olla ihan sujuvaa muuttaa ja tehdä kuten parhaalta tuntuu, mutta monissa asioissa on useita osapuolia ja yhden tilanteen parantaminen voi huonontaa toisten tilannetta. Ja silloin on hyvä yhdessä käydä läpi koko kokonaisuus ja löytää kompromissi, joka tuottaa kokonaisuuden kannalta parhaan tuloksen. Tällaista keskusteluahan täällä ei ole koskaan käyty, vaan joku hallinnon ihminen on päättänyt, mikä on hyvä. Ehkä kuultuaan yhden osapuolen edustajaa. — vesal

  • Minähän tapaan joka päivä käytävillä siivoojia, vahtimestareita, sihteerejä, muita kollegoja, joten se on yksi tapa saada tietoa. Mutta toki rajoittuu helposti vain yhteen rakennukseen (mun tapauksessa pitkälle Agoraan). Eli muidenkin pitää olla aktiivisia ja tuoda asioita tietoon. Toki pitää miettiä kunnon kanava jokaiselle asialle.
    Vertauskuvallisesti: Jos tuolin jalka on poikki, niin se ei varmaan ole hallituksen asia. Jos kaikki tuolit ovat huonoja jossakin paikassa, niin se ei vieläkään ole hallituksen asia. Mutta jos pyynnöistä huolimatta huonoja työn tekoa haittaavia tuoleja ei saada vaihdettua, niin silloin se jo voi olla hallituksen asia jos yliopiston johto ei tee asialle mitään.
    Mutta uskon että julkista keskustelua ei ole koskaan liikaa. Ei tietenkään mitään joutavanpäiväistä yleisönosaston kirjoittelua, vaan arkipäivän ongelmien esilletuontia ja muutenkin eteenpäin luotaavia ideoita miten asiat voisi tehdä paremmin. Ja vähemmän byrokraattisesti. — vesal

  • Uskon että nyt kun on uusi rehtori, joka on talon ulkopuolelta, niin hän kykenee kuuntelemaan kipukohtia paremmin, koska hän ei ole niihin (toistaiseksi) syypää eikä joudu ensimmäisenä puolustelemaan. Ja juuri siksi tämä on hallitus, johon olen hakemassa. Edellisissä hallituksissa valta oli liiaksi muualla. — vesal

  • Minulla on se etu, että en kuulu mihinkään sidosryhmiin, vaan voin ilman pelkoa tuoda asiat esille. Siis sellaisetkin, jota eivät ole “minun ongelmiani”. Tosin minun ongelmia ovat kaikki ongelmat, jotka estävät työntekoa tai hyvän työilmapiirin edistämistä. — vesal
  • Miten muodostettavan hallituksen kehittää yliopiston “Muu”-henkilökunta osan toimintaa? Itse olen ainakin kokenut ongelmaksi saada palkatuksi yliopistolle erityisasiantuntijoita, jotka eivät olisi esimiehiä eivätkä tutkijoita, koska hallinnon mielestä tällaisille henkilöille ei voida maksaa kilpailukykyistä palkkaa. — mira
  • Pitkälle kaikki palkkaamiseen liittyvä asia on tehty tarpeettoman hankalaksi kun yliopiston johto on ominut itselleen sen tiedon että mitä tarvitaan. Ja siksi pelkästään tuo teema “asiantuntijuus takaisin yksiköihin” pitää saada tässäkin toimimaan, eli yksiköt tietävät parhaiten mitä ja minkälaista työvoimaa tarvitaan ja millä ehdoilla. Ensin pitää vaan saada kunnolla kartoitettua kaikki ongelmat. Nythän ei edes ole mitään kanavaa jossa tällaisia ongelmia nostaa esille niin, ettei niitä joku “virkamies” lakaise maton alle. Ongelman hoito nykyisin on sitä että ei tehdä mitään ja odotetaan että “asiakas” väsyy ja tyytyy kohtaloonsa. — vesal

Lisää kysymys/mielipide

- ⁞
  [— ]{.smalltitle}

Lisää keskustelunaihe

## ⁞Keskustelun aiheen teema

#- {.removePre}
[Lisää kysymys/mielipide]{.addAbove .timButton}

    - ⁞
      [— %%username%%]{.smalltitle}

These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.