1-ulotteiset taulukot

Yksiulotteinen taulukko on kuin rivitalo: selvittääksemme tietyn henkilön asunnon meidän tarvitsee tietää vain asunnon (järjestys-)numero.

Voimme esimerkiksi sanoa, että Pekka asuu rivitalon asunnossa nro 3, ja Maija asunnossa 0. Huomaa, että indeksit eli taulukon alkioiden laskeminen alkaa aina nollasta.

Jos taloja on useita, tarvitsemme talolle nimen, esim intola. Jotta nyt voimme puhua Pekan osoitteesta, pitää meidän sanoa tavalla tai toisella sekä talon nimi että asunnon numero. Pelkkä 3 ei enää riittäisi (jos taloja voi olla monta), samoin kuin ei riittäsi pelkkä intola (koska samassa talossa voi olla useita asuntoja). Niinpä jos joku kysyy misää Pekka asuu, voisimme sanoa

intola 3

Ohjelmointikielessä tarvitsemme tiukemman tavan yksilöidä tietty asunto. C#:issa tähän on valittu hakasulut:

intola[3]

Lisätietoa sulkumerkeistä kiinnostuneille: Hakasulkeiden käyttö taulukon indeksin ilmaisemiseksi voidaan katsoa olevan peräisin C-kielen kehityksestä ja valtavirtaistumisesta 1960-1970-luvuilla. Koska taulukon paikka pitää jotenkin erottaa muusta tekstistä, ja kirjoitusmerkkejä on kuitenkin näppäimistöllä rajallisesti, olivat hakasulkeet nähtävästi hyvä kompromissi. Esimerkiksi jos hakasulkeiden sijaan käytettäisiin kaarisulkuja, tulisi ongelmia erottaa taulukon indeksointi funktion kutsusta. Edelleen, aaltosulut on C#:issa varattu ohjelmalohkojen erottimiksi, joten nekään eivät käy taulukoihin. Nykyään kaikki suosituimmat ohjelmointikielet käyttävät indeksin ilmaisemiseen nimenomaan hakasulkeita.

1. Taulukon esittely

Taulukko esitellään sanomalla taulukon alkioiden tyyppi, hakasulut ja taulukon nimi. Esimerkiksi:

# taul1

2. Taulukon luominen

Erona tavalliseen muuttujaan taulukkomuuttuja on "vain" viite itse taulukkoon joka on jossakin muualla. Itse taulukko pitää luoda new TYYPPI[koko] kutsulla.

# taul2

Kun taulukko on luotu, ovat sen kaikki alkiot 0:ia.

3. Taulukon alkioon sijoittaminen

Taulukon indeksit alkavat 0:sta. Taulukon alkioon voidaan sijoittaa uusi arvo

NIMI[INDEKSI] = LAUSEKE;

Esimerkiksi:

# taul3

4. Taulukon alustaminen luonnin yhteydessä

Taulukko voidaan alustaa myös jo luomisen yhteydessä:

double[] keskilammot = {-20.7,-18.2,-10.3,-14.2,-16.7,-10.9};
string[] kuukausienNimet = {"tammi","helmi","maalis",...,"marras","joulu"};
# taul4

5. Taulukon alkioiden summa

Taulukon alkioiden summa voitaisiin laskea:

# taul5

Tässä ei kuitenkaan ole hirveästi järkeä ja siksi otetaan käyttöön silmukat:

# taul6

Saman voi kirjoittaa myös muodossa:

# taul7

ja tälle on lyhenteenä foreach-silmukka:

# taul8

6. Taulukkoja käsittelevien aliohjelmien testaaminen

6.1 Parametrina taulukko

Jos aliohjelmalle menee parametrina taulukko, voi tämän taulukon luoda etukäteen

# testi1

Taulukko voidaan myös luoda ja alustaa samalla kun aliohjelmaa kutsutaan

# testi2

Mikäli aliohjelman taulukko on esitelty params avainsanalla:

public static double Summa(params double[] luvut)

voidaan alkiot viedä taulukon lisäksi luettelona (toimii siis vain parametrilistan viimeisenä parametrina):

# testi3

6.2 Tuloksena taulukko

Mikäli funktio palauttaa taulukon, on testaaminen helpointa kun muuttaa palautetun taulukon merkkijonoksi ja vertaa tätä jonoa:

# testi4

Haasteita tulee jos on desimaaleja, koska desimaalimerkki vaihtelee. Tällöin pitää varmistaa tietty kulttuuri ennen testejä:

# testi5

Toinen vaihtoehto on käyttää jotakin itse tehtyä Jonoksi-aliohjelmaa, joka varmasti tuottaa haluttua desimaalisymbolia:

# testi6

These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.