- Muokkausohjeita
- saat muokata historiaa jos sinulla on jotakin muistoja erityisesti puuttuvista kohti
- myös kuvia voi lisatä kunhan niihin on oikeus
r.jyu.fi/it50
Pysyvää ja muuttuvaa
- IT-perusohjelmointiopetus 50 vuotta, siitä n. 35 v omasta perspektiivistäni
- monta kollegaa jää mainitsematta tässä turhan takia
- kertomus järjestelmistä, materiaalin tuottamisesta ja opetuksesta reilun 35 vuoden ajalta
- ja piirinennätysyritys: 180 kalvoa/ 20 min...
Vesa Lappalainen
1967
"Vuonna 1967 Jyväskylän yliopistossa tietotekniikan ensimmäiseksi sovelluskohteeksi esitettiin eri oppiaineiden opetusohjelmien laatimista. Koska yliopistolla oli käytössään tehokas tietokone, Jyväskylän Ylioppilaslehdessä eli Jylkkärissä kysyttiin eikö sillä voisi laatia keskitetysti mahdollisimman vähän keskenään ristiriitaiset aikataulut eri oppiaineiden luennoille ja kursseille: näin opiskelusta tulisi tehokkaampaa ja nopeampaa. Aloitteen tekijä esitti, että vastikään aloittanut tietojenkäsittelyopin oppiaine ottaisi tehtävän hoitaakseen ja saisi siten oivan ”PR-demonstraation” olemassaolonsa tärkeydestä" [SUUREN DATAN JÄRJESTÄJÄT, 2017]
1972
- Aarni Perko sovelletun matematiikan professoriksi, eläkkeelle 1994
- Professori Perkon ansiota on matemaattisen tietojenkäsittelyn opetuksen käytäntöjen luominen ja kehittäminen Wikipedia
- Perko kävi molempien laitosten kahvihuoneissa
1979
Hajautettu opintotietojärjestelmä:






1980
- Commodore VIC20 (Volks Computer)
Kirjoituskoneella
1:15




- ei tarvittu HOPSeja tai muuta ohjausta
1981
1:55

Fortran
- Johdatus tietojenkäsittelyyn, Fortran
- opetusmenetelmät: taulu, luentomoniste, harjoitukset päätteellä, HT: jonkin matriisin kääntäminen tms (IMSL?)

- IBM PC elokuussa, Intel 8088, paikka 8087, 320x200 16 väriä, 2 lerppuasemaa
- Graafisia ohjelmoistoja Univac 1100


Matematiikkaa käsin

1982


Opustin
- LuK työ Opustimella ja käsin täydennettynä (Univac 1100)

Fysiikan työt kirjoituskoneella

ATK:n perusteet, Pascal
2:30
- ATK:n perusteet, Pascal, vast nykyistä Ohj1
- opetusmenetelmät: taulu, luentomoniste, HT: Ohjelma joka tasaa tekstin
- kääntäminen kesti useita minuutteja (=> syntaksilla nykyistä suurempi merkitys)




- Ohjelmoinnin peruskurssi, Pascal, osin kuten nykyinen Ohj2 (HT: kaksisuuntaisesti langoitettu binääripuu)
- tuntiopettajaksi Ohjelmoinnin peruskurssille kesken kurssin
HP-87
2:50
- matematiikan laitokselle hankittiin HP-87 tietokone

- lisäksi piirturi
- Basic, mutta modulissa oli myös Z80 ja sille levykkeillä CP/M käyttöjärjestelmä, jonka alla ajettiin mm. WordStart-ohjelmaa

(kuva tosin Mattilanniemestä 84-85)
KurKi
- Kurki (KURssien KIrjanpito)
- n. 100 hengen kurssin nimien lajittelu kesti n. 2 min (harjoitustyö, Markku Könkkölä)




WordStart
3:40

- rakenneltiin 128 tavun ylimääräiseen tilaan koodi, joka hoiteli skandit
1983
- Gradu: WordStar, erikoismerkit käsin

Ennusteita

Oikein:
- kannettavuus, näppäimistö
Pieleen:
- muistin koko, muistivälineiden koko, tietokoneiden käytön hinta, kameroiden kehitys
Mikrotiekonekurssi

- kalvot piirturilla

- lainaksi 2 kpl Canon AS-100
- 25 lines of 80 columns, or 640 x 400 pixels, with 8 (???) colours from a total of 27

4:30
- saatiin lainaksi n. 10 kpl Canon X-07
- Infrapunalähetin/vastaanotin jolla pystyi laittamaan luokalle mm. ohjelmakoodin
Luonnontieteiden tietojenkäsittely




Käyttölupa

Piirroksia T. Kuusalolle




1984





IBM PC
5:25
- muutettiin Mattilaniemeen syksyksi
- saatiin lahjoituksena 3 IBM PC-konetta (palkinto vai rangaistus)
- IBM PC oli huonoin sen ajan tarjolla olevista koneista, silti...
- APL tulkki
- ehkä merkittävin asia oli Technical Reference
Turbo Pascal
- kääntäminen muutamassa sekunnissa vs Univac 1100 monta minuuttia
- editori, kääntäjä yht. 39 KB.

1985
IBM PC AT, erikoisnäyttökortti
- 640x400 värinäyttö 256 väriä.
- n. 30-40 000 mk

VAX 8600 tulee

Väitöskirja
6:20
- väitöskirja WordsStarilla
- Raino Mäkinen teki Postscript-tulostinta varten matemaattiset merkit
- kirjoitettiin puolen rivin tarkkuudella, eli näytössä tosi harvaa ja tulostettiin tihemmin


Tietojenkäsittelyn perusteet 1985

6:50
- demot ensimmäistä kertaa mikroluokassa
- Turbo Pascal
- Mikro Mikko 2 (oma grafiikkaprosessori, valkopohjainen näyttö)




- demotehtävät eivät onnistu kuin käyttämällä suunnattoman paljon aikaa

- tietokoneen rakenteiden ja toimintaperiaatteiden syvällinen tarkastelu tuntuu aikalailla turhalta...
Kalvot piirturilla

1986
7:25
- kovalevyllä varustettu Olivetti PC maksoi n. 35000 mk.
- esteettömyys: tein ohjelman, joka kaappasi PC:n näytöltä tekstin ja siirsi sen Versa Braille pistekirjoitusnäytölle

Julkaisuja


TeX

Mikrotietokonetekniikka

- Mikrotietokonetekniikka, sivutuotteena paljon hyödyllisiä harjoitustöitä
- Keydef
- VT100-200 (myöhemmin myös Tektronix emu), helppo tiedonsiirto VAXiin
- TeX preview
- PrnToCom


Sovelletun matematiikan seminaari






VAX/VMS





Ensimmäinen TeXillä tehdy gradu
8:50

1987

Sali-järjestelmän aloitus
- Sali-järjestelmän aloitus
Kurki kuolee
- HP 87 päästi viimeiset savut ulos
- tämän jälkeen meni yli 11 vuotta ennenkuin mitään vastaavaa saatiin aikaiseksi
- kullakin opettajalla oli tiedot missä sattuu
- tärkein ominaisuus oli että tiedot oli yhdessä paikassa ja kaikki opettajat kävivät laittamassa tiedot sinne.
1988
- pönttöMac 20 MB levyllä maksoi 18000 mk (n. 3000 €)
Jore ja Sali
9:43
- keväällä käyttöön JORe (Jyväskylän OpintoREkisteri)
- sitä ennen oli OpSu (OPintoSUoritusrekisteri)
- Sali käyttöön 1988 tai 1987?
Postscript
- Borland Sprint-tekstinkäsittelyohjelma
- samasta materiaalista ehdoilla sekä painoversio, että kalvot
- Pager (Jari Junikka) listausten tulostamiseksi Postcript-kirjoittimelle

WordPerfect

Opiskelijaprojektit alkavat
10:03
- 1988-1994: yli 42 projektia
- 1988-89: ohjelmistoja tutkimukseen ja kursseille
- Tieteellisen laskennan ohjelmistoja tavoitteet osin tutkimuksessa ja jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa sekä kursseihin liittyviä tekniikoita ja ohjelmia. Ohjelmistot ja kielet pääosin tuttuja laitoksen henkilökunnalle. Ei välttämättä tilaajaa, ei loppukäyttäjiä, eikä monestikaan todellisia tarpeita tai ongelmia taustalla.
- 1990-94: Työkaluja JY:lle.
- Aiheet tietotekniikalta, liikuntatieteistä ja kirjastolta sekä yksittäisiä aiheita yliopiston ulkopuolelta. Aiheiden hankinta ei edelleenkään ollut aktiivista ja järjestelmällistä. Tilaajalla pääosin vain aihealueen tuntemusta, tilaaja ei aina ollut tietoinen tarpeistaan tai kyennut määrittelemään niitä. Henkilökunnan ja opiskelijoiden työtä tukevia ohjelmistoja, uusia tekniikoita, ohjelmistoja, aliohjelmakirjastoja ja sovelluskohteita, Kaikkiin projekteihin ei liittynyt ohjelmointia, mm. ohjelmistojen käyttöön tutustumista, käyttöohjeita ja oppimateriaaleja.
Kurssipalautetta
- Opettaja oli niin huono että piti itse ottaa asioista selvää!
1989


Borland Sprint
- Tietokonejärjestelmät moniste Borland Sprintillä.
- 1/4 Wysiwyg = otsikot näkyivät korostettuina, samoin lihavat yms
- tavallaan TeXin ja Wordin välimuoto
- jos teksti oli tasattua, se oli myös näytöllä, mutta rivirajat olivat eri paikassa
- hyvin ASCII-perustainen tallennusmuoto => voisi muuttaa helposti vieläkin esim TIMiin
- useasta palasta koostuvan dokumentin käsittely helppoa
- automaatiot helppoja
- VL-käytössä vielä n. 2005

1990
10:24
- luennoitiin mm piirtoheitintä käyttäen, hihat paloi


Windows 3
1991


C-kieli
- ensimmäisen C-kielisen Ohj 2-kurssin moniste joulukuussa 1991
1992
Ohjelmointikurssi C-kielellä (vast Ohj2)
10:48
- harjoitustyöhön pakolliset aikataulut (lievää erimielisyyttä laitoksella kuuluuko tällainen yliopistoon) => nosti läpipääsyä huomattavasti
- malliharjoitustyö
Kurssipalautetta

- Aika ei riitä
- ei ole aikaa/viitsi perhetyä luentoihin
- liian suuri työmäärä
Windows 3.1
Graafisten käyttöliittyminen ohjelmointi
11:13



Opetussuunitelmasta


Asiantuntijajärjestelmät seminaari
11:23



1993
Word monisteiden kirjoittamisen alustaksi
- Windows ohjelmointi C-kielellä, MS-Word
- pysyy erittäin huonosti pystyssä isommilla dokumenteilla
- lopullinen tulostus saattoi olla päivien työ
- yhteen paikkaan koskeminen saattoi rikkoa lopun dokumentin
- useasta palasta koostuvan dokumentin tekeminen todella hankalaa
Siirtoheitin
11:52
- kärry, jossa oli mikrotietokone, piirtoheitin ja siirtoheitin valmiina
- ohjelmien kirjoittaminen livenä
- valoteho surkea
1994
Suuri AV-laite vertailu
- syksyllä 1994 järjestettiin suuri AV-laite vertailu siitä, onko videotykeistä jo valotehollisesti/hinnallisesti järkeväksi opetusvälineeksi.
- ison salin käyttökelpoinen tykki maksoi 250 kmk.
- siirtoheittimet 15-46 kmk
- kunnolliset piirtoheittimet 11-15 kmk
12:17
1995
Windows 95
Visual Basic
- muutti tavan tehdä ohjelmia joissa on graafinen käyttöliittymä
Sovellusprojekteihin suunitelmallisuus ja aktiivinen aiheidenhankinta
12:43
- historiaa
- Jukka-Pekka Santanen vastulliseksi ohjaajaksi
- keväästä 1995 lähtien n. 200 projektia, 2 tai 6 keskeyttänyttä opiskelijaa yhteensä
- Ryhmä 2-3 opiskelijaa, myöhemmin 3-4. Tilaajan edustaja(t), vastaava ohjaaja ja tekninen ohjaaja erillisiä henkilöitä, henkilöllä ei useaa roolia. Osalla tilaajista runsaasti tietotekniikan alan kokemusta, osalla vain aihealueen kokemusta, uusia linjoja tietotekniikkaan, osallistujien heterogeenisyys lisääntyi. Kaikilla ryhmillä oma huone tai nurkkaus ja useimmille jäsenille mikro, joitakin ryhmiä myös tilaajan tiloissa. Tilaajalta ohjelmistoja ryhmän käyttöön. Ryhmiä ohjasi sama vastaava ohjaaja, tekniselle ohjaajalle tuntipalkkio tuloista, ryhmää neuvoivat tarvittaessa ohjelmointikursseja pitävät oman työnsä ohessa.
1996
Ohj2 C++
12:59
- Ohjelmointi-kurssin kieleksi C++
- "Visualisaatioita" kuten lajittelu ihmisillä
- 5 henkeä 20 sek
- 10 henkeä 40 sek
- ?
- miksi jos O(n2) algoritmi



1997
13:22
InSitu
- aloitettiin InSitu (nyk vrt. Classroom Response Systems, Clicker, sisäänrakennettuna TIMiin)
- aluksi 3 langallista laitettua
- myöhemmin 35 langatonta (siirtoprotokolla 3 tavua, broadcast)

1998

Kurki
Kurki sovellusprojekti keväällä 1998
- mm Pauli Kujala, joka oli merkittävä henkilö myös Korpin kehityksessä.
- KurKi käyttöön syksyllä 1998
1999
Agoraa rakennetaan
- henkilökunta "sai" esittää toiveita
- "ei saleissa tarvia sähköpistokkeita"
2000
14:10
Insitu-palautetta kesä 2000:
- "Todella mukava luennoitsemistapa! Itse pysyy paremmin mukana luennossa, kun se ei ole vain passiivista kuuntelua vaan joutuu ajattelemaankin... Asiat jäävät paremmin mieleen, kun ensin pohtii kysymystä ja vaihtoehtoja. Ja uskaltaa vastata väärinkin, kun muut eivät sitä kuule... ja mieltä kohentavaa, kun ei ole ainoa väärin vastannut... "

Muutto Agoraan
- 8 mikrotietokoneluokkaa
- videotykit useissa saleissa
Kotka-sovellusprojekti
14:26
- aloitti sarjan sovellusprojekteja johtaen Korppi-järjestelmään
- Korpin historia
2001
Korppi käyttöön
- Korppi projekti kevät 2001
- kesätöinä viimeistelyä
- Korppi käyttöön syksyllä 2001
- 17 (21) opiskelijaprojektia (KIITOS J-P), n. 70 (85) opiskelijaa
- ainakin 7 gradua, lisäksi muita opinnäytetöitä (mutta ei yhtään ITP aikana)
- opettajien ja opiskelijoiden opettajille, opiskelijoille, sihteereille ja amanuensseille tekemä, myös vahtimestarit
Windows XP
2003
15:02
- "Yliopiston hallintovirasto on 20.1.2003 joutunut tekemään päätöksen, jonka mukaan 16.12.2002 käyttöönotetusta Timmi-tilavarausohjelmasta luovutaan ja entinen Sali-järjestelmä otetaan uudelleen käyttöön. Kaikki Timmiin tehdyt varaukset on siirretty Sali-järjestelmään. Tiedote lähetetty sähköisesti laitoksille."
- Korppi-järjestelmän salivarausosio käyttöön lokakuussa 2003
Ohjelmointi 2:lle Java -kieli
2004
2005
2006
2007
Viimeinen Korppi-projekti
15:43
- viimeinen (ja HYVÄ) Korppi-projekti syksyllä 2007
- Korpin ylläpito siirtyi IT-palveluille => kehityspalvelutaso romahti
Oma Ohj1 kurssi tietotekniikalle
iPhone
Palautetta Ohj2
- Tehtävien kieli oli osittain epäselvää ja puutteellista. Tehtävissä oli usein maininta "ota selvää". Eli kotona oli aina uusia asioita selvitettävänä jostakin. Vihjeitä ei juuri annettu. Aikaa niihin meni erittäin paljon ja työtä niissä oli muutenkin liikaa.
- Paras tapa oppia on harjoittelu ja sitähän demotehtävistä sai
- Demoja oli liikaa, ja se että jokaisista demoista piti tehdä vähintään neljännes oli ihan hanurista. Ihmisten kiusaamista.
- Ohjelmointi nyt yleensäkkin on kivaa, ja TDD:tä oli juuri sopivasti.
2008
Luentojen videointi
- viimestään 2008, ehkä aikaisemminkin
- voi suorittaa paremmin etänä
- voi valita oman opiskelutavan
- moni sanoo että videosta voi hyppiä yli "tylsät kohdat"
- videon voi pysäyttää ja kokeilla itse samaa
Symbian C++
- kovasti ulkopuolisia paineita Symbian C++:aan (jo aieminkin), mutta ei lähdetty tähän kelkkaan
Graphics-kirjasto Ohj1-kurssille
- kirjasto jolla voitiin helposti piirtää grafiikkaa Javalla
2009
AngryBirds
Nuorten peliohjelmointikurssi
16:31
- Jypelin kehitys, idea että tehdään oikeilla työkaluilla oikeata koodia, "Tools not Toys".
- Tomi Karppinen
- Nuorten peliohjelmoinnin kesäkurssit koululaisille. Lisäksi kuukausittain kerhotoimintaa (seuraavaksi lauantaina 18.11.).
- Antti-Jussi Lakanen
- Tavoitteena kiinnostuksen kehittyminen tietotekniikkaa ja ohjelmointia kohtaan
- Ensimmäinen kurssi pidettiin 20.7.2009
- Vuosittain 4-5 kappaletta viikon mittaista työpajaa / leiriä. Ohjaajina vastuuopettaja ja tietotekniikan opiskelijoita.
- Tähän saakka toiminta ollut osallistujille maksutonta
- Yhteensä yli 40 kurssia/leiriä, noin 900 kävijää, keski-ikä 14 vuotta
- Kaikista kävijöistä noin vasta osa (35%) on ehtinyt korkea-asteelle. Tästä porukasta taas tietotekniikan aloille päätyi 48%. Heistä 65% kertoo kesäkurssin vaikuttaneen opiskelusuunnitelmiin.
Ohj1 Java-moniste
- kirjoitettu OpenOfficella (ja varmasti viimeisen kerran)
- html munnos skripteillä
- todella arka kuviin yms koskemiselle
Kurssipalautetta:
- "Liian laaja suhteessa 6 opintopisteisiin. Vaikka "laskennallisesti" kurssi olisikin "1:1" niin todellisuudessa siinä ei oteta huomioon kaikkea sitä aikaa joka käytetään asioiden miettimiseen ja pähkäilyyn. Veikkaan että nämä ovat yliopiston työläimmät opintopisteet. Jatkan silti ohj2:lle."
2010
iPad
Käsityskysely ohjelmoinnista
Miten käsityksesi on muuttunut (Ohj2 kurssin jälkeen)?
- Ohjelmointi ei ole vaikeaa enää kurssien jälkeen. Enää on edessä rajattomasti mahdollisuuksia kehittyä.
- Käsitykseni muuttuivat oikeastaan vasta kuin Ohjelmointi 2 -kurssilla mentiin olio-ohjelmointiin. Se avasi täysin uuden ajattelutavan ohjelmien tekemiseen. Ohjelmat muodostuvat silloin niin monista palasista ja tietorakenteista. Rakenne on paljon monimutkaisempi kuin mitä aikaisemmin ohjelmoinnissa on käytetty.
2011
Ohjelmointi 2, Swing
- otettu harjoitustyön työkaluksi Swing-kirjasto
- Java 1.6
- Läpäisy 72.6 % -> 63.9 %
- Demo12 guru (shakkipelin bruteforce algoritmi) oli tosi hyvä. Palkitsevin tehtävä koko kurssilla saada tehtyä.
Ohj1 vaihdettiin Javasta C# ja Jypeli
- harjoitustyöksi peli
- läpäisy 60.6 % -> 73 %
Kännykkäpelejä
- Ohj 1 kurssi tuotti useita kännykkäpelejä Windows Phone 7 alustalle
- opiskelijat saivat palkinnoksi Lumia 800 puhelimia
2012
17:49
Ohj2 Swing + GUI-kirjasto + kurssi KLOK rinnalla
- käyttäjälähtöinen ohjelmistokehitys
- läpäisy 63.9% -> 78.5%
2013
Ohj2 ei enää KLOK-kurssia
- läpäisy 78.5 % -> 73 %
18:00
- Tauno = TAUlukot NOhevasti / Jonne Itkonen
2014
TIM
18:11
- aloitus toukokuu 2014
- ensimmäinen kurssi jolla käytössä Ohj1 syksy 2014
- suuri osa materiaalista vielä TracWikissä
- Ville Tirronen, Samuel Uusi-Mäkelä, Mika Lehtinen (gradu tietoturvasta), Tomi Karppinen
- jatkossa 4 projektia (Kyselyt, Velpit, Pelillistäminen, Tulostus)
- kehityksen aikana yli 11000 sähköpostia...
2015
18:24
Korpin lento loppuu
- Hallinto rupeaa etsimään Korpille seuraajaa sekundäärisillä syillä
- "opettajia on kuultu ihan tarpeeksi"

2016
Ohj2 JavaFX
- taas kirjastot uusiksi...
Valintakoe TIMillä
- syksyllä valintakoe TIMillä / Ari Viinikainen ym.
- osallistujat tiesivät jatkuvasti pisteensä ja lopputuloksen heti kun lähtee pois kokeesta
- pidetty myös lukiolaisten kilpailuja jo aiemmin, reaaliaikainen tulosseuranta
2017
19:02

- tulokset huononee, liian helppoa? Ei olla valmiita oikeisiin työkaluihin?
- tietokoneen käyttötarkoitus surkea
Kurssipalautetta Ohj2
- Suurin osa tehtävistä ja luentomateriaalista oli itse opiskeltava jotta sai jotain käryä siihen mitä oikeastaan edes tekee. Kurssin työmäärä on niin valtava että se tuntui todella raskaalta, saati pystyä tekemään muita kursseja samalla kun menee aikaa itseopiskeluun luentojen ulkopuolella niin paljon!
- Tajusin juuri miten paljon pöytätesti oikeastaan auttaa ymmärtämään muuttujien käytöllä ja mikä merkitys sillä on yleensä muistin käytössä. Ehkä kurssin opettavaisin harjoitus.
Kurssipalautetta Ohj1
- Kurssin työkalu (TIM) sekä ohjaajan/ohjaajien panostus oli ehkä parasta mitä olen koskaan nähnyt (alla yksi suoritettu maisterin tutkinto). Tuntui että oltin aidosti panostettu siihen että ihmiset oppivat.
- Se, että viimeisillä viikoilla testien kirjoittaminen oli pakollista, oli ehkä huonoin idea jota olisi toteuttaa voinut. Testien kirjoittaminen maistuu niin puulta että aion vältellä niitä jatkossa aina kun mahdollista, ja lisäksi viallisten testien syynäämiseen kului tuhottomasti aikaa, usein vieläpä niin ettei se lopulta saavuttanut mitään.
- Kurssilla parasta oli juuri demotehtävien tekeminen ja se, että se todella oli pakollista. Ilman tätä, en varmastikaan olisi pysynyt kurssilla yhtä hyvin mukana koko syksyä.
- En osaa sanoa millä tavoin kurssia tulisi kehittää. Työmäärää on paljon, mutta jos ei olisi, ei oppisi.
- pitäisi keskittyä ainoastaan niihin läpipääsyn kannalta olennaisiin asioihin
Minä vs. muut
19:30


Oma opetus tänä päivänä TIMillä
- interaktiivinen luentomoniste
- keskustelupalstat
- luentokysymykset
- luentoseinä
- selaimessa ajettavat esimerkit
- tehtävien palautus + tulosten siirto Korppiin
- palautteen antaminen tehtävistä
- laadukas PDF TeXin kautta jos halutaan paperitulosteita
- muuta välinettä ei tarvita :-)
- paitsi kurssin oikeat työkalut
- toki sähköposti
- ja Korppi
Punainen lanka
Lähteitä
Kiitoksia!
- Kysymyksiä?
Ohj1 harjoitustöitä (pelejä)
These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.