1. Mikä on TIM?

1.1 Tavoite

TIMin alkuperäinen tarkoitus oli olla helppokäyttöinen alusta lukea ja tuottaa interaktiivista oppimateriaalia, kuten esimerkiksi tämä Ohjelmointi 1 -luentomoniste. Materiaalissa teoria ja erilaiset vuorovaikutteiset komponentit yhdistyvät sulavasti.

Oppija voi tehdä materiaalissa tehtäviä ja saa niistä palautetta kuten tässä järjestelytehtävässä.

1.2 Interaktiot

Vuorovaikutteiset komponentit voivat olla esimerkiksi

• videoita
• monivalintoja
• taulukko, jossa opiskelija voi pitää kirjaa oppimistavoitteiden täyttymisestä
• animaatioita

1.3 Ohjelmoinnissa ohjelmia

Ohjelmoinnin opetuksessa oppija voi ajaa ja muokata kaikkia monisteen ohjelmia suoraan oppimateriaalissa.

Lukija voi katsoa ohjelmia kokonaisena tai vain asian kannalta oleellisen osan. Ohjelmaa voi ajaa, muokata ja ajaa uudelleen.

Voidaan käyttää myös eri ohjelmointikieliä, kuten tässä esimerkissä VPython-kieltä.

1.4 Algoritmeja, jotka kirjoittavat koodia

Ohjelmointitehtävät voivat olla myös algoritmeja, joissa oppija tekee tehtävän ja komponentti kirjoittaa ohjelmakoodin. Kun tehtävä on tehty, voidaan ohjelma kopioida ajoalueelle ja testata, jolloin nähdään palaute.

1.5 Mitä olen lukenut?

Lukija voi merkitä mitä osia hän on lukenut materiaalista.

Lukija voi myös lisätä kommentteja ja opettaja saa halutessaan sähköpostia lisätyistä kommenteista. Hän voi sähköpostissa yhdellä klikkauksella mennä vastaamaan kommentteihin tai kysymyksiin.

Tällä tavalla meillä voi olla kokonainen luentomoniste, joka olisi tulostettuna 300 sivua.

1.6 Vastaushistoria

Viikkotehtävät voivat olla suoraan teoriamateriaalissa tai erillisessä dokumentissa. Opettaja voi katsoa kunkin opiskelijan täydellistä vastaushistoriaa. Tässä esimerkissä opiskelija on yrittänyt 6 kertaa ja toinen vastaus ei ole ollut kääntyvä ohjelma, mutta jo kolmas vastaus on läpäissyt testit.

2. Dokumentin muokkaaminen

2.1 Dokumentin luominen

Katsotaan, miten luodaan ja muokataan interaktiivista materiaalia.

TIMissä on kaksi tärkeää asiaa: dokumentti ja lohko. Näiden avulla voidaan tehdä kaikki tarvittava.

Dokumentti voidaan luoda tyhjästä tai se voidaan aloittaa valmiista pohjasta. Dokumentin erilaiset oikeudet voidaan valita nyt tai myöhemmin.

2.2 Lohkon lisääminen

Dokumentti koostuu lohkoista. Lohko voi olla yksi tai useampi tavallinen tekstikappale, jota voidaan muotoilla. Tekstin muotoiluun käytetään yleistä Markdown kieltä, mutta sitä ei tarvitse aluksi osata, sillä TIM auttaa sen kirjoittamisessa.

Esikatselusta (preview) näemme, mikä tulee olemaan lopputulos.

2.3 Lohkon muokkaaminen

Tekstiä lisätessä voi käyttää valmiita tekstipohjia tai voi kirjoittaa kaiken itse.

Opiskelijat ovat kysyneet, että miksi meillä on niin monta oppimisympäristöä? No me teimme siis vielä yhden lisää :-) Mutta se riittääkin sitten kaikkeen.

2.4 Mitä opiskelija hyötyy?

Opiskelija voi lukea teoriaa ja tehdä tehtäviä yhdessä paikassa. Opiskelijan materiaaliin lisäämät kommentit ja kysymykset ovat nykyisin eniten käytetty tapa kommunikoida.

Myös tutkinnon lopputöitä on kirjoitettu TIMillä. Yksi TIMin iso etu on se, että kommentit ja palautteet säilyvät materiaalissa koko prosessin ajan.

2.5 Mitä opettaja hyötyy?

Opettaja voi antaa palautetta käyttämällä valmiita esipainettuja liukkaita PostIt-lappuja. Lisäksi opettaja saa suuren määrän dataa siitä, mitä opiskelijat tekevät.

Opettaja voi myös lainata lohkoja toisesta dokumentista ja mikäli alkuperäinen muuttuu, muuttuu myös lainattua osa.

2.6 Interaktiivisten komponenttien lisääminen

Lohkot voivat olla myös vuorovaikutteisia komponentteja.

Lisätään muutama esimerkki. Kuvitellaan että olemme kirjoittamassa teoriaa ja nämä komponentit tulevat teorian sekaan sopiviin kohtiin. Toki dokumentti voi sisältää pelkkiä tehtäviä, jos niin halutaan.

Komponenteissa voi olla automaattinen tarkastus.

Opettaja voi katsoa opiskelijan koko vastaushistorian ja miettiä onko siellä jotakin tyypillisiä virheitä, joiden välttämistä pitäisi paremmin korostaa opetuksessa.

2.7 Raahaustehtävät

Jos meiltä puuttuu jotakin, voimme lainata sen. Näin opiskelijan ei tarvitse poistua materiaalista tehdäkseen tehtäviä.

Raahaustehtävissä voi olla mitä tahansa kuvia tai tekstejä, joita raahataan. Lisäksi pohjalle voidaan piirtää. "Me lensimme täältä!".

2.8 Ajettavat ohjelmat

Ohjelmointikurssin tehtävät voivat olla ohjelmia, joita opiskelija voi ajaa ja muokata.

3. Kurssin osasuoritukset

3.1 Osasuoritukset

Opettajille tehdyssä kyselyssä yksi eniten kaivattu ominaisuus oli mahdollisuus pitää kirjaa kurssin osasuorituksista ja laskea niistä lopullinen arvosana.

Nyt tämä kaikki on mahdollista ja itse asiassa paljon enemmänkin.

Opettajat voivat vapaasti päättää mitä osasuorituksia kurssilaisista merkitään. He voivat myös tehdä mitä tahansa funktioita pisteiden laskemiseksi ja vaikkapa värillisten palautteiden automaattiseksi antamiseksi.

Lisäksi opettajat saavat erilaista statistiikkaa ja graafeja siitä, miten opiskelijat ovat suoriutuneet.

Opettaja voi päättää mitä opiskelijat näkevät tästä informaatiosta ja he voivat halutessaan lainata siitä osan esimerkiksi viikkotehtävien sivuille tai kurssin kotisivuille.

3.2 Tiedon suodattaminen

Opettaja voi helposti lajitella ja suodattaa dataa monipuolisilla ehdoilla. Hän voi myös ruksia kenelle haluaa lähettää sähköpostia.

Samoin voi merkitä ylös keneen on oltu yhteydessä ja keneltä on saatu vastauksia.