4. Lukujonot ja summat

4.1 Lukujono



Tietyssä järjestyksessä olevien lukujen luetteloa kutsutaan lukujonoksi. Lukujono voi olla päättyvä eli äärellinen, jolloin sen pituus on rajattu. Lukujono voi myös olla päättymätön eli ääretön, jolloin siinä ei ole viimeistä lukua ja jono jatkaa loputtomasti. Kolme pistettä lukujonon perässä kuvaa sitä, että lukujono ei pääty.



Lukujonon lukuja kutsutaan jonon jäseniksi tai termeiksi. Esimerkiksi ensimmäisen lukujonon toinen jäsen on ja viides termi .


Lukujonosta on helpompi puhua, jos sille annetaan nimi. Lukujonon nimi voi esimerkiksi tai . Tässä sulut ilmoittavat, että kyseessä on koko lukujono eikä vain sen yksittäinen jäsen. Jos lukujono on nimetty esimerkiksi tarkoittaa sen ensimmäistä jäsentä, sen toista jäsentä ja niin edelleen. Alaindeksi siis kertoo, kuinka mones jonon jäsen on kyseessä.

4.1.1 Esimerkki: lukujono


Lukujonon jäsenet muodostuvat usein jonkun tietyn säännön mukaan, joka voidaan kirjoittaa lausekkeena, jossa muuttujana on jäsenen järjestysnumero. Edellisen esimerkin lukujonon s jäsen eli yleinen jäsen on


4.1.2 Esimerkki: lukujonon jäsenen määrittäminen

4.1.3 Esimerkki: Onko luku lukujonon jäsen?

4.1.4 Esimerkki: lukujono laskimella

4.2 Aritmeettinen lukujono



Tarkastellaan lukujonoa . Huomataan, että jonon seuraava jäsen voidaan laskea lisäämällä edelliseen jäseneen luku neljä. Tällaista lukujonoa sanotaan aritmeettiseksi lukujonoksi. Aritmeettisessa lukujonossa seuraava jäsen saadaan aina lisäämällä edelliseen jäseneen sama vakiona pysyvä luku.


Aritmeettinen lukujono


Lukujono on aritmeettinen, jos sen kahden peräkkäisen jäsenen erotus on vakio.


Peräkkäisten jäsenten erotusta sanotaan jonon erotusluvuksi eli differenssiksi.

Lukujonon aritmeettisuus voidaan siis osoittaa tutkimalla peräkkäistän jäsenten erotusta.


4.2.1 Esimerkki: aritmeettinen lukujono


Minkä tahansa aritmeettisen jonon jäsenet voidaan määrittää, kun tiedetään jonon ensimmäinen jäsen ja differenssi .



Aritmeettisen lukujonon yleinen jäsen


Aritmeettisen lukujonon jäsen on

jossa

  • on lukujonon ensimmäinen jäsen
  • on erotusluku eli differenssi.

4.2.2 Esimerkki: aritmeettisen lukujonon yleisen jäsenen määrittäminen


Tämän sivun toisen videon lopussa esitellään, miten aritmeettinen lukujono piirretään GeoGebralla. Kun aritmeettisesta lukujonosta piirretään kuvaaja, jonon jäseniä kuvaavat pisteet asettuvat suoralle. Piirretään esimerkiksi edellisen esimerkin a-kohdan kuvaaja.





4.2.3 Esimerkki: isopandojen määrän kasvu

4.3 Aritmeettinen summa


Kun äärellinen määrä aritmeettisen lukujonon peräkkäisiä jäseniä lasketaan yhteen, muodostuu aritmeettinen summa. Tarkastellaan esimerkiksi lukujonoa, jonka yleinen termi on . Sen neljän ensimmäisen termin summa on


Artimeettiset summat voidaan laskea myös helpommin ilman, että luvut lasketaan yksitellen yhteen.

Aritmeettinen summa


Aritmeettisen summan arvo voidaan laskea kaavalla

jossa

  • on yhteenlaskettavien määrä
  • on ensimmäinen yhteenlaskettava
  • on viimeinen yhteenlaskettava.

4.3.1 Esimerkki: aritmeettinen summa

4.3.2 Esimerkki: kirjakaupan myynnin seuraaminen aritmeettisen summan avulla


Lukujen summa voidaan merkitä lyhyesti käyttämällä summamerkintää.

Summamerkintä


Summa voidaan merkitä lyhyemmin muodossa

Summamerkinnässä symbolin alapuolelle merkitään ensimmäisen yhteenlaskettavan järjestysluku (symbolin sijalla voisi olla mikä tahanka muukin kirjain), yläpuolelle viimeisen yhteenlaskettavan järjestysluku ja perään lukujonon yleinen jäsen.

4.3.3 Esimerkki: aritmeettinen summa summamerkinnän avulla

4.4 Geometrinen lukujono



Tarkastellaan seuraavaksi lukujonoa . Huomataan, että jonon seuraava jäsen voidaan laskea kertomalla edellinen jäsen kahdella. Tällaista lukujonoa sanotaan geometriseksi lukujonoksi. Geometrisessa lukujonossa seuraava jäsen saadaan aina kertomalla edellinen jäsen samalla vakiona pysyvällä luvulla.


Geometrinen lukujono


Lukujono on geometrinen, jos sen kahden peräkkäisen jäsenen suhde eli osamäärä on aina sama.


Peräkkäisten jäsenten suhdetta sanotaan jonon suhdeluvuksi.

Lukujonon geometrisuus voidaan siis osoittaa tutkimalla peräkkäistän jäsenten osamäärää.


4.4.1 Esimerkki: geometrinen lukujono


Minkä tahansa geometrisen jonon jäsenet voidaan määrittää, kun tiedetään jonon ensimmäinen jäsen ja suhdeluku .



Geometrisen lukujonon yleinen jäsen


Geometrisen lukujonon jäsen on

jossa

  • on lukujonon ensimmäinen jäsen
  • on suhdeluku.

4.4.2 Esimerkki: geometrinen lukujono

4.4.3 Esimerkki: kunnan asukasmäärän lasku

4.5 Geometrinen summa


Myös geometrisen summan arvo saadaan laskettua helposti kaavalla, kun tiedetään ensimmäinen termi suhdeluku ja yhteenlaskettavien lukumäärä .

Geometrinen summa


Geometrisen summan arvo voidaan laskea kaavalla

jossa

  • on yhteenlaskettavien määrä
  • on ensimmäinen yhteenlaskettava
  • on suhdeluku.


Jos suhdeluku niin summa .

4.5.1 Esimerkki: geometrinen summa

4.5.2 Esimerkki: kesätyöpalkka toive

These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.