Gradun kirjoittaminen TIMillä
Tietotekniikan pro gradu -tutkielma
1.5.2018
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
Tekijä: Antti-Juhani Kaijanaho ja Vesa Lappalainen
Yhteystiedot: Ag C416.1,
Ohjaaja: Ohjaamaton työ
Työn nimi: Gradun kirjoittaminen TIMillä
Title in English: Usage of the gradu3 document class for LaTeX theses
Työ: pro gradu -tutkielma
Suuntautumisvaihtoehto: Kaikki suuntautumisvaihtoehdot
Sivumäärä: ?
Tiivistelmä: Tämä kirjoitelma on esimerkki siitä, kuinka TIMillä kirjoitetaan gradua. Se sisältää myös käyttöohjeet ja tutkielman rakennetta koskevia ohjeita.
Tutkielman tiivistelmä on tyypillisesti lyhyt esitys, jossa kerrotaan tutkielman taustoista, tavoitteesta, tutkimusmenetelmistä, saavutetuista tuloksista, tulosten tulkinnasta ja johtopäätöksistä. Tiivistelmän tulee olla niin lyhyt, että se, englanninkielinen abstrakti ja muut metatiedot mahtuvat kaikki samalle sivulle.
Avainsanat: TIM, LaTeX, gradu3, pro gradu -tutkielmat, kandidaatintutkielmat, käyttöohje
Abstract: This document is a sample gradu3 thesis document class document. It also functions as a user manual and supplies guidelines for structuring a thesis document.
The English abstract of a thesis should usually say exactly the same things as the Finnish tiivistelmä.
Keywords: TIM, LaTeX, gradu3, Master's Theses, Bachelor's Theses, user's guide
Esipuhe
Tähän voit kirjoittaa tutkielmasi esipuheen. Tutkielmissa on harvemmin esipuheita, mutta jos sen kirjoitat, pidä se lyhyenä (enintään sivu).
Esipuheen tulisi kertoa ennemminkin tutkielmaprosessista kuin tutkielman sisällöstä. Esimerkiksi jos tutkielman aiheen valintaan tai tekemiseen liittyy jokin erikoinen sattumus, voit siitä kertoa esipuheessa. Tapana esipuheessa on myös kiittää nimeltä mainiten tärkeimpiä tutkielman tekemisessä auttaneita ihmisiä – ainakin ohjaajia, puolisoa ja lapsia. (Yleensä perhe on auttanut vähintään tukemalla ja kannustamalla.)
Esipuhe kannattaa kirjoittaa minä-muodossa. Tavanomaista on myös allekirjoittaa se.
Huom: Tämä dokumentti on vielä keskeneräinen!
Jyväskylässä 1.5.2018
Antti-Juhani Kaijanaho ja Vesa Lappalainen
Termiluettelo
TeX: Donald Knuthin 1977–1989 laatima eräajotyyppinen ladontajärjestelmä (ks. Knuth 1986).
LaTeX: TeXin (ks. Knuth 1986) päälle rakennettu rakenteisten kirjoitelmien ladontaan tarkoitettu järjestelmä (ks. Lamport 1994). Siitä on nykyään käytössä versio LaTeXe.
1. Johdanto
Tutkielman varsinainen teksti alkaa aina luvulla ”Johdanto”. Sen kirjoittamisen voi hyvin jättää aivan tutkielman kirjoitusprosessin loppuvaiheisiin.
Johdanto kannattaa aloittaa napakasti esittämällä heti alussa tutkielman pääväite tai tutkimuskysymys. Tämän jälkeen kannattaa selventää asioita määrittelemällä tarvittavat käsitteet.1 Johdannossa voit myös kertoa, miksi väite on käytännön tai tieteen (tai parhaimmillaan molempien) kannalta relevantti ja mielenkiintoinen. Erinomaista olisi, jos kertoisit johdannossa lyhyesti myös, mikä on tutkielmasi kontribuutio eli mitä sellaista tietoa tutkielmasi sisältää, jonka olet itse selvittänyt sen sijaan että olisit sen lähteestä lukenut. Kontribuutio voi hyvin olla myös se, että olet itse tarkastanut jonkin lähteestä löytyneen väitteen todenperäisyyden. Johdannon lopuksi on tapana esitellä lyhyesti tutkielman rakenne – mitä missäkin luvussa käsitellään.
Tämä malli käsittelee Jyväskylän yliopiston tietotekniikan oppiaineessa tehtävien kandidaatintutkielmien ja pro gradu -töiden laatimista avustavaa LaTeX-kirjoitelmaluokkaa gradu3 (versio 3.7). Apua sen käyttämiseen voit saada Tutkielma-TeX-postituslistalta (http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/tutkielma-tex). Kommentteja, parannusehdotuksia ja bugiraportteja voit lähettää myös minulle suoraan.
Tämä malli olettaa, että tunnet LaTeX-järjestelmän käytön perusasiat. Alkuperäinen LaTeX-kirja (Lamport 1994) on järjestelmän virallinen käyttöopas. Olen myös itse kirjoittanut aiheesta opaskirjan (Kaijanaho 2003).2 Hyvä suomenkielinen, vapaasti verkosta saatavilla oleva opas on Pitkänpuoleinen johdanto LaTeXe:n käyttöön (Oetiker ym. 2005). Muista lukea tämän mallin ladotun version (PDF tms) lisäksi sen LaTeX-lähdekoodi!
Huomaa, että tämän mallin esittämät ohjeet eivät ole millään tavalla virallisia. Noudata aina ohjaajasi neuvoja vaikka ne poikkeaisivatkin tämän mallin ohjeista.
1=opus_kissa
2. Tutkielman rakenne
Yhteensä tutkielmassa on hyvä olla 5–9 numeroitua lukua, siis Johdanto ja Yhteenveto mukaan lukien. Tarvittaessa voit käyttää alilukuja tarkempaan jäsentelyyn.
Johdannon ja Yhteenvedon väliin jääviä lukuja kutsutaan toisinaan tutkielman käsittelyosaksi. Usein sen katsotaan jakaantuvan vielä kahtia, jolloin käsittelyosa alkaa teoriaosalla ja päättyy joko päälauseeseen, konstruktiiviseen osaan tai empiiriseen osaan.
2.1 Teoriaosa
Tutkielman teoriaosan tarkoituksena on esitellä tutkielmassa tarvittava teoreettinen tausta. Tämä on syytä tehdä vähintään sillä tarkkuudella, että tutkielman lukija pystyy pelkästään tutkielman itsensä perusteella ymmärtämään kaikki tutkielmassa käytettävät erityiskäsitteet ja -menetelmät. Hyvässä tutkielmassa on myös perusteltu (vaihtoehdot kirjallisuudesta esille tuoden), miksi juuri nämä käsitteet ja menetelmät on työssä käytössä.
Teoriataustan järkevä esitys- ja käyttötapa riippuu siitä, minkä tyyppisestä tutkimuksesta tutkielmassasi on kyse. Matemaattis-teoreettisen työn teoriaosa on aivan eri näköinen kuin konstruktiivisen ohjelmistonkehitystyön teoriaosa; näistä myös eroaa olennaisesti ihmistieteellisiin traditioihin nojautuvan määrällisen tai laadullisen tutkimustuön teoriaosa. Muita samantyyppisiä tutkielmia ja julkaistuja tutkimusraportteja lukemalla saat kyllä käsityksen siitä, mitä omalta työltäsi vaaditaan.
2.2 Teorian jälkeen
Teoriaosan jälkeen tulee työsi varsinainen kontribuutio:
Matemaattis-teoreettisessa työssä se on yleensä jono itse laatimiasi määritelmiä ja lemmoja, jotka kulminoituvat työn päälauseen todistukseen.
Konstruktiivisessa työssä se on itse laatimasi tietokoneohjelma tai muu artefakti.
Empiirisessä työssä se on jotain empiiristä tutkimusmenetelmää soveltamalla saavutettu joukko empiirisiä tuloksia.
Tutkielmassa kontribuutio esitellään varsin tarkasti, tehdyt valinnat perustellen. Erityisesti matemaattis-teoreettisissa ja empiirisissä töissä on syytä noudattaa kulloisenkin tutkimustradition käytänteitä – esimerkiksi ihmistieteellinen koeasetelma on kuvattava tarkasti.
3. Lähteiden käyttö
Teoriaosa perustuu lähes aina yksinomaan lähdekirjallisuuteen. Myös kontribuutio-osassa on lähteiden käyttö toisinaan tarpeen.
Muista varoa plagiointia. Jos kopioit joko sellaisenaan tai lievästi muutettuna (tai esimerkiksi englannista suomennettuna) tekstiä jostain lähteestä, tee selväksi, että olet tehnyt niin. Merkitse lainaukset (lainausmerkeillä tai muulla selkeällä tavalla) ja anna täsmällinen lähdeviite. Jos et lainaa sanatarkasti, merkitse tekemäsi muutokset. Useimmissa tilanteissa on kuitenkin parempi esittää asia omin sanoin, mieluiten useamman lähteen perusteella. Merkitse tällöinkin käyttämäsi lähteet.
Lähdeluettelon laadintaan gradu3 käyttää automaattisesti BibLaTeX-järjestelmää (Lehman ym. 2012) ja sen Chicago-tyyliä (Fussner 2012). Tämän automatiikan saa pois documentclass
-optiolla manualbib
, mutta tällöin joudut itse huolehtimaan lähdeluettelon muotoilusta eivätkä tässä luvussa esitetyt tekniikat ole (välttämättä) käytettävissä. Huomaa, että tietotekniikan oppiaineen graduissa on suositeltavaa käyttää Chicago-tyylistä lähdeluetteloa.
3.1 Lähdeviittaukset
Lähteisiin voit viitata kahdella tavalla. Ensinnäkin voit käyttää lähdettä lauseen subjektina: (Aho ym. 2007, luku 8.8.4) kuvaavat lyhyesti graafinvärityksen käyttämisen kääntäjän rekisterinvalinnassa. Tällöin viittaukseen käytetään textcite
-komentoa. Toisekseen lähdeviite voi olla sivuhuomautus, jota ei ääneen luettaessa mainita: Graafinväritys on yksi mahdollinen tapa valita rekisterit (Aho ym. 2007, luku 8.8.4). Tämä toteutetaan parencite
-komennolla.
Sekä textcite
- että parencite
-komennot ottavat kolme parametria, joista kaksi on valinnaisia. Ensimmäinen on lähdeviittauksen koodi, toinen on (valinnainen) parametri on esihuomautus ja kolmas (valinnainen) parametri on jälkihuomautus (ks. Lehman ym. 2012, luku 3.7). Huomaa että järjestys on erilainen kuin LaTeXin \parencite
-komennossa. Edellisen virkkeen lähdeviite tehtiin seuraavalla komennolla:
%%parencite("biblatex-manual","ks. ", "luku 3.7")%%
Jos komennolle annetaan vain yksi valinnainen argumentti, se tulkitaan esihuomautukseksi. Jos halutaan antaa vain jälkihuomautus ilman jälkihuomautusta, on esihuomautus jätettävä tyhjäksi:
%%parencite("aho-compilers", "", "luku 8.8.4")%%
Seuraava ei vielä toimi TIMissä:
On myös mahdollista viitata useampaan lähteeseen samassa viittauksessa [ks.][luku 3.7]biblatex-manual [ks. lähteiden käytöstä yleisesti myös][luku 5.3.2] biblatex-chicago-manual. Tämä tehdään komennolla \parencites
, jolle annetaan kutakin lähdettä kohti samat argumentit kuin yksittäiselle \parencite
-komennolle. Komento on hyvä (mutta ei pakko) päättää \relax
-komentoon, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin.
\parencites%
[ks.][luku~3.7]{biblatex-manual}%
[ks.~lähteiden käytöstä yleisesti myös][luku~5.3.2]%
{biblatex-chicago-manual}%
\relax.
Jos jaat \parencites
-komennon usealle riville, päätä rivit kommenttimerkillä (kuten yllä), jotta tulokseen ei ilmaantuisi ylimääräisiä välilyöntejä.
3.2 Lähdetietokanta
Lähteet lisätään erilliseen BibTeX-tiedostomuodossa olevaan lähdetietokantaan. Sen laatimisessa voit käyttää apuna monia lähteidenhallintajärjestelmiä, mutta sen voi laatia myös käsin. Tietokannan nimi kirjoitetaan asetusten texmacros
-kohtaan:
texmacros:
texbibname: 'lahteet.bib'
texfiles:
- kurssit/tie/tutkielmat/gradu/tex/malliopas/gradu3.cls
- lahteet.bib
Voidaan käyttää myös mihin tahansa muualle tehtyä .bib
-tiedostoa ja antaa sen täydellinen osoite texfiles
-listaan lahteet.bib
tilalle.
TIMissä kirjoitettussa .bib
-tiedostoon voi kunkin lähteen laittaa omaan TIM-lohkoonsa ja lohkojen väliin voi lisätä #
-alkuislla otsikoilla halutessaan jaksotusta. Tämä toimii, mikäli dokumentin asaetuksissa on:
``` {settings=""}
texplain: .bib
```
BibTeX-muotoinen lähdetietokanta on erityisellä tavalla muotoiltu tekstitiedosto. Se koostuu tietueista, jotka alkavat @-merkillä ja sitä seuraavalla tietuetyypin nimellä. Muu osa tietueesta kirjoitetaan aaltosulkeiden sisään. Esimerkiksi edellä mainittu kääntäjäkirja (Aho ym. 2007) voidaan esittää seuraavanlaisena tietueena:
@Book{aho-compilers,
author = {Alfred V. Aho and Monica S. Lam and Ravi Sethi and
Jeffrey D. Ullman},
title = {Compilers},
subtitle = {Principles, Techniques, \& Tools},
publisher = {Pearson Addison Wesley},
year = 2007,
address = {Boston},
edition = 2
}
Tämän tietueen tyyppi on book
, joka tarkoittaa luonnollisestikin kirjaa. Aaltosulkeiden sisällä oleva ensimmäinen sana on tietueen koodi, jota käytetään \textcite
- ja \parencite
-komennoissa. Sen jälkeen tulee pilkku ja joukko nimettyjä kenttiä kuten kirjan kirjoittaja (author), nimi (title), alaotsikko (subtitle) ja julkaisija (publisher). Kenttien sisällöt laitetaan aaltosulkeisiin, tosin pelkkiä numeroita sisältävät kentät voi kirjoittaa ilmankin.
Kirjoittajien nimet kirjoitetaan tietuekenttään pääosin täysin tavanomaisella tavalla. Vaihtoehtoisesti nimi voidaan esittää myös muodossa sukunimi-pilkku-etunimi (Aho, Alfred V.), ja joissakin erityistapauksissa (esimerkiksi moniosainen väliviivaton sukunimi) se on myös pakko tehdä niin. Jos kirjoittajia on useita, heidän nimensä erotetaan sanalla and (jota ei pidä suomentaa!). Jos kaikkia kirjoittajia ei luetella, laitetaan viimeisen nimen perään (ilman lainausmerkkejä) ”and others”.
Jos lähteen tekijäksi on merkitty jokin organisaatio, sen nimi pitää kirjoittaa ylimääräisiin aaltosulkeisiin (esim. Unicode Consortium 2012):
@Book{unicode620,
author = {{Unicode Consortium}},
title = {The Unicode Standard, Version 6.2.0},
year = {2012},
url = {http://www.unicode.org/versions/Unicode6.2.0/},
urldate = {2013-01-29}
}
Jos lähteellä ei jostain syystä ole lainkaan nimettyä tekijää, tulee author-kenttä jättää kokonaan pois, jolloin lähdeviitteeseen tulee tekijän tilalle otsikko (esim. O 2011):
@Book{presidential-novel,
title = {O},
subtitle = {A Presidential Novel},
publisher = {Simon \& Schuster},
year = {2011},
}
Tieteellinen lehtiartikkeli (esim. Strachey 2000) kirjoitetaan esimerkiksi seuraavanlaiseksi tietueeksi:
@Article{strachey-fundamentals,
author = {Christopher Strachey},
title = {Fundamental Concepts in Programming Languages},
journal = {Higher-Order and Symbolic Computation},
year = 2000,
volume = 13,
number = {1--2},
pages = {11--49},
doi = {10.1023/A:1010000313106}
}
Huomaa erityisesti kenttä doi, johon voi kirjoittaa artikkelin digitaalisen tunnisteen (Digital Object Identifier, DOI). Se on yleensä parempi valinta kuin mikään URL, koska DOI on pysyvä artikkelin tunnistetieto. Useimmat DOIt on lisäksi muutettavissa URLiksi lisäämällä sen alkuun http://dx.doi.org/.
Jos netissä olevan lähteen DOI ei ole tiedossa (tai sitä ei ole lainkaan), voi käyttää url-kenttää ja sen kaverina urldate-kenttää, jolla ilmaistaan (muodossa VVVV–KK–PP) verkossa olevan lähteen viittauspäivä. Linkki kannattaa valita huolella siten, että se on mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman pitkään voimassa – jos sivulla on erikseen osoitettu pysyvä linkki (engl. permanent link), sitä on syytä käyttää.
Viitattaessa WWW-sivuun, joka ei ole kirja tai artikkeli tai muukaan julkaisu, voidaan käyttää online-tietuetyyppiä (esim. Debian Social Contract 2004):
@Online{debian-social-contract,
title = {Debian Social Contract},
year = {2004},
url = {http://www.debian.org/social_contract.en.html},
urldate = {2013-01-29}
}
Jotkin lähteet ovat toimitettuja kokoomateoksia, jotka koostuvat itsenäisistä artikkeleista. Yleensä tällöin viitataan johonkin sen osa-artikkeliin (esim. Prechelt) eikä koko kokoomateokseen. Tällöin sekä teos että viitatut artikkelit lisätään tietokantaan omina tietueinaan, ja kussakin artikkelitietueessa viitataan kokoomateokseen käyttäen crossref
-kenttää:1
@Collection{making-software,
editor = {Andy Oram and Greg Wilson},
title = {Making Software},
subtitle = {What Really Works, and Why We Believe It},
publisher = {O'Reilly},
year = 2011
}
@InCollection{prechelt-credibility,
author = {Lutz Prechelt and Marian Petre},
title = {Credibility, or Why Should I Insist on Being
Convinced},
crossref = {making-software},
pages = {17--34}
}
Huomaa, kuinka kokoomateoksella on toimittajia (editor
) eikä tekijöitä (author
).
Tarkempia tietoja lähdetietokannan rakenteesta löytyy BibTeXin manuaalista (Patashnik 1988), BibLaTeXin manuaalista (luku 2 Lehman ym. 2012) sekä BibLaTeX-Chicagon manuaalista (luvut 5.1–5.2 Fussner 2012). Lisää esimerkkejä löydät myös tämän oppaan lähdekoodista.
Sallittua on myös yhdistää artikkeli ja kokoomateos yhdeksi InCollection-tietueeksi, esimerkiksi jos kokoomateoksesta viitataan vain yhteen artikkeeliin. Tällöin kokoomateoksen nimi tulee
booktitle
-kenttään eikäcrossref
-kenttää käytetä.↩︎
3.3 Lähdeluettelo
Lähdeluettelo syntyy TIMissä automaattisesti kun tiedosto tulostetaan gradu
-templatella.
3.4 Tiedossa olevat ongelmat
Lähdeluettelon ja lähdeviitteiden toiminta ei ole toistaiseksi aivan virheetöntä. (???)
4. Tutkielmapohjan erityispiirteet
4.1 gradu vs. report
Pääsääntöisesti gradu3 käyttäytyy kuten LaTeXin mukana tuleva report-kirjoitelmaluokka. Eroja kuitenkin on:
Sinun ei tarvitse ladata inputenc-, fontenc- eikä babel-pakettia.
- Käyttämäsi merkistö sinun pitää ilmoittaa
\documentclass
-komennon optiona. Nykyäänutf8
on yleensä sopiva valinta, joskin joissakin tilanteissalatin1
tailatin9
voi tulla myös kyseeseen. - Jos tutkielmasi on englanninkielinen, ilmoita se
\documentclass
-komennon optiollaenglish
.
- Käyttämäsi merkistö sinun pitää ilmoittaa
Jos tutkielmasi on kandidaatintutkielma, käytä
\documentclass
-komennon optiota bachelor.Ilmoita tutkielmasi metatiedot dokumentin asetuksissa esitetyillä komennoilla. asetukset tulevat joko
macros
taitexmacros
alle. Myös molempiin voi kirjoittaa asetuksen jos haluaa sen toimivat eri tavalla PDF-tulostuksessa.
Komento | Tarkoitus |
---|---|
textitle |
Työn otsikko (älä käytä \thanks -komentoa) |
textranslatedtitle |
Suomenkielisen työn englanninkielinen otsikko, englanninkielisen työn suomenkielinen otsikko |
texstudyline |
Suuntautumisvaihtoehtosi (ei pakollinen, jos käytät bachelor -optiota) |
textiivistelma |
Suomenkielinen tiivistelmä |
texabstract |
Englanninkielinen abstrakti |
texavainsanat |
Suomenkieliset avainsanat |
texkeywords |
Englanninkieliset avainsanat |
texauthor |
Kirjoittajan nimi (jos useita, anna kukin omana komentonaan– \and -komentoa ei tueta) |
texcontactinformation |
Kirjoittajan yhteystiedot |
texsupervisor |
Tutkielman ohjaaja (jos useita, anna kukin omana komentonaan; ei pakollinen, jos käytät bachelor -optiota) |
- Voit
\maketitle
-komennon jälkeen halutessasi kirjoittaa esipuheen. Sen otsikon saat komennolla\preface
. - Mahdollisen esipuheen jälkeen voit kirjoittaa termiluettelon käyttämällä thetermlist-ympäristöä. Sen sisällä voit käyttää
\item[termi]
-komentoa merkitsemään määriteltävän termin. - Käytä
\maketitle
-komennon ja mahdollisten esipuheen ja termiluettelon jälkeen\mainmatter
-komentoa. Se laatii automaattisesti tarvittavat sisällys-, kuvio- ja taulukkoluettelot. - Komentoja
\subsubsection
,\paragraph
ja\subparagraph
ei tueta. - Liitteet eivät ole lukuja (
\chapter
) vaan alilukuja (\section
). - Lähdeluettelon ja lähdeviitteiden tekemisestä kerrottiin edellisessä luvussa.
4.2 TIM-gradupohjassa huomioitavaa
4.2.1 Liiteet
Liitteiden sisällä ei saa käyttää enää päätason otsikkoa #
.
Mikäli itse haluaa numeroida liitteen, on liitteen otsikkoriviin laitettava .nonumber
, esim:
## Liite 1 {.nonumber}
4.2.2 Kuvien sijoittelu
Kuvat onkin oletuksena tarkoitettu painotuotteissa kelluviksi, jolloin sivu pystytään jakamaan tasapainoisemmin. TIM gradutyyliin on oletuksena laitettu että kuvat ovat inline.
Tätä voi säätää lisäämällä
texmacros:
texfigurepos: "H" % kuvat saavat olla omalla kohdallaan
Tällöin on syytä olla myös:
texmacros:
texmacros: |!!
\raggedbottom % sivuja ei pakoteta täyteen pituuteen
!!
Pakottaminen muuhun paikkaan
texmacros:
texfigurepos: "tb" % kuvien pitää olla ylhäällä tai alhaalla
Kuvien sijaintia voi säätää myös:
texmacros:
texmacros: |!!
\floatplacement{figure}{H} % kuvat eivät saa kellua
\raggedbottom % sivuja ei pakoteta täyteen pituuteen
!!
4.2.3 Kuvien automaattinen nimeäminen
Periaatteessa LaTeX nimeää ja numeroi kuvat itse, mutta jos haluaa ne nimetä käsin ja numeroida käsin, pitää automaatti poistaa attribuutilla:
texmacros:
texcaption: 0
Tämä kannattaa tehdä jos käyttää esim TIMin automaattinumerointia.
4.2.4 Kuvien koko
Kuvat saattavat mennä väärään kokoon jos niiden kuvainfo on väärin tai kuvat ovat muuten liian isoja. Tähän voi auttaa pakottamalla kuvat tiettyyn kokoon:
![Kuvio 1. Opuksen kissa](https://tim.jyu.fi/images/156775/opus-kissa.png){width=35em height=25em}
Tuossa pitää sitten itse katsoa alkuperäisen kuvan kuvasuhde jotta saa korkeuden oikein, muuten kuva vääristyy.
Jos käyttää kuvan kokoon vaikuttavia attribuutteja on LaTeX-pohjassa oltava (ks. määritys kuvasuhteiden säilyttämiselle
\setkeys{Gin}{width=\maxwidth,height=\maxheight,keepaspectratio}
5. Yhteenveto
Tutkielman viimeinen luku on Yhteenveto. Sen on hyvä olla lyhyt; siinä todetaan, mitä tutkielmassa esitetyn nojalla voidaan sanoa johdannon väitteen totuudesta tai tutkimuskysymyksen vastauksesta. Yhteenvedossa tuodaan myös esille tutkielman heikkoudet (erityisesti tekijät, jotka heikentävät tutkielman tulosten luotettavuutta), ellei niitä ole jo aiemmin tuotu esiin esimerkiksi Pohdinta-luvussa. Tässä luvussa voidaan myös tuoda esille, mitä tutkimusta olisi tämän tutkielman tulosten valossa syytä tehdä seuraavaksi.
Jos Yhteenveto alkaa pitkittyä, se kannattaa jakaa kahtia niin, että tulosten tulkinta otetaan omaksi Pohdinta-luvukseen, jolloin Yhteenvedosta tulee varsin lyhyt ja lakoninen.
Yhteenvedon jälkeen tulee -komennolla laadittu lähdeluettelo ja sen jälkeen mahdolliset liitteet.
Lähteet
- biblatex-manual: Lehman ym. 2012
- biblatex-chicago-manual: Fussner 2012
- lamport94;_latex: Lamport 1994
- kaijanaho03;_latex_ams_latex: Kaijanaho 2003
- oetiker;_pitka_latex: Oetiker ym. 2005
- oetiker;_not_so_short_introd_latex: Oetiker ym. 2011
- knuth86;_texbook: Knuth 1986
- aho-compilers: Aho ym. 2007
- strachey-fundamentals: Strachey 2000
- bibtexing: Patashnik 1988
- making-software: Oram 2011
- prechelt-credibility: Prechelt
- unicode620: Unicode Consortium 2012
- presidential-novel: O 2011
- debian-social-contract: Debian Social Contract 2004
Liitteet
A Harvemmin tarvittavat ominaisuudet
Aiemmin esiteltyjen lisäksi gradu3 tarjoaa seuraavat lisäominaisuudet:
LaTeXe:n vakio-optiot draft ja final toimivat.
Vaikka tutkielman suomenkielisyyttä ei tarvitse erikseen mainita,
finnish
-optio toimii.\university
-komennolla voit ilmoittaa tutkielman kotiyliopistoksi jonkin muun kuin Jyväskylän yliopiston.\department
-komennolla voit ilmoittaa tutkielman kotilaitokseksi jonkin muun kuin Informaatioteknologian tiedekunnan.\subject
-komennolla voit ilmoittaa tutkielman oppiaineeksi jonkin muun kuin tietotekniikan. Huomaa, että oppiaine tulisi suomenkielisissä tutkielmissa kirjoittaa genetiivimuodossa ja isolla alkukirjaimella ("Tietotekniikan"), englanninkielisissä tuktkielmissa in-preposition kanssa (”in Information Technology”).\type
-komennolla voit ilmoittaa tutkielman tyypin, jos se on jokin muu kuin pro gradu (oletus) tai kandidaatintutkielma (optiolla bachelor).\setdate
-komennolla voit asettaa päivämäärän haluamaksesi. Anna komennolle kolme parametria – päivä, kuukausi ja vuosi – numeerisessa muodossa.Ympäristöllä chapterquote voit laittaa luvun alkuun mietelauseen. Sillä on yksi pakollinen parametri (lainauksen attribuutio).
Komento
\graduclsdate
sisältää käytössä olevan gradu3:n julkaisupäivämäärän ja\graduclsversion
sen versionumeron.
These are the current permissions for this document; please modify if needed. You can always modify these permissions from the manage page.