Kurssipalaute ja siitä keskustelu

Tähän dokumenttiin on tarkoitus kerätä merkittävimpiä kurssipalautteesta nousseita asioita ja keskustella niistä. Kaikilla kurssilaisilla on muokkausoikeus dokumenttiin ja tarkoitus on että kunkin alkohdan alle saa lisätä omia ehdotuksiaan ongelman ratkaisemiseksi aloittaen kappaleen ranskalaisella viivalla. Mikäli opiskelijan mielestä jotakin puuttuu voi tuonne tehdä "omiakin nostoja" keskustelun pohjaksi.

Alla on kursiivissa silloin kun joka on melkein suoraan palautteesta ja tavallisella tekstillä jos on kasattuna useimpien mielipiteiden synteesi samaan paikkaan (ehkä omilla mielipiteillä höystäen :-) Sitten noiden perässä on nimmareilla missä on oma näkemykseni asiasta, josta saa sitten vapaasti olla erimieltä.

Muista että muokkaamaan pääsee kun menee kpl vasempaan reunaan ja klikkaa siten sitä turkoosia palkkia ja sieltä Edit tai Add paragraph above (alle ei tarvitse pysytä lisäämään kun aina voi mennä paikkaan josta voi lisätä päälle).

Koita saada sivu näyttämään keskustelulta, eli:

1. Aloita vastauksesi nimikirjaimillasi (tai käyttäjätunnuksella) ja ajatusviivalla sekä välilyönnillä tyyliin (ei sisennystä alkuun, paitsi jos haluat kommentoida edellistä)

     - VL: onhan se silla lailla...

2. Mikäli et halua laittaa nimmareita ollenkaan, kirjoita suora lainaus niin, että laita teksti tähti *-merkkien ja heittomerkkien " väliin:

     *"Lainusteksti joka on nimetöntä palautetta"*

Työtavat

Kurssin sähköpostilistalle tulee liikaa asiaa.

• VL: ehkä on hyvä totutella informaatiovirtaan ja sen hallintaan jo alusta alkaen. Oikeassa elämässä sata sähköpostia päivässä ei ole tavatonta. Ja mikäli on ylläpitoluonteisissa tehtävissä, niin viestien määrä voi olla moninkertainen.

• LM: Olisiko informaatiotulvan hallitsemiseksi fiksua ottaa esim. Slackki käyttöön? Slackissa voisi olla kanava #General yleisille kysymyksille, harjoitustyökanava ja demokohtaiset kanavat. Slackia voi käyttää puhelimella ja desktopilla ja mahdollisesti opiskelijat voisivat vastailla siellä myös toinen toisilleen. Uskoisin, että tämä vähentäisi Vesan vaivaa ja tehostaisi oppimista, jos opiskelijat vastailisivat myös toinen toisilleen. Meillä töissä ainakin Slackia käytetään juuri siksi, ettei sisäisesti lähteltäisi niin paljon sähköpostia toisillemme.

• VL: En haluaisi enää yhtään ylimääräistä työkalua kurssille. Moni on jo nyt kyllästynyt olemassa olevien työkalujen määrään. Eikä jaksa seurata monia eri kanavia. Tosin TIMistä voi tehdä vastaavanlaisen "chätin" kun vaan antaa muokkausoikeuden kaikille kurssilaisille. Ja siitä saa tarvittaessa tiedon sähköpostiin jos joku muuttuu. Välineestä riipumattahan infomaation yhteismäärä yli kaikien välineiden pitäisi periaattessa olla sama. Mun työmäärää kumpikaan (Slack/TIM) ei vähentäisi, koska joudun joka tapauksessa seuraamaan mitä vastauksia annetaan etteivät ne vaan ole "naapurinpoika"-vastauksia.

• MS:Itse olen tottunut saamaan töissä päivittäin sähköpostia n.30-60, joten tämä sähköpostitulva on vielä pientä. Moniin posteihin riittää, että vain lukee ja ymmärtää eikä niihin tarvitse vastata.

• EekS: Itseäni informaatio"tulva" ei sikäli haittaa, mutta jos sähköpostitse käydään pitkää keskustelua joka ei koske millään tasolla itseäni (esim Mäkkiin (Appleen) liittyvät ongelmat) on niitä aika rasittava saada. Olisiko mahdollista, että jokainen opiskelija ei saisikaan reaaliaikaisesti jokaisesta vastauksesta spostia, vaan keskustelun jälkeen/tunnin välein tulisi joku koosteviesti, josta koko keskustelun saisi sitten lukea, jos tarvetta. Reaaliaikaisuus muuten on kurssilla mahtavaa ja tuntuu että Vesan saa spostitse kiinni lähes 24/7 vrt. monet muut yliopiston tahot.
  • VL: Tuo olisi taas erilainen sähköpostijärjestelmä. Puoliväliin tuota pääsee sillä, että eroaa ko. postilistalta Korpista ja sitten lukee viestejä arkistosta. Silloin ei toki saa tietää että uusia on tullut ja joutuu aina käymään vilkuilemassa. Siksi ehkä suosittelisin sellaiselle joka haluaa noin toimia, että antaa viestien tulla ja painaa aina Delete kun viesti tulee (jos sen otsikko ei ole tarpeeksi ajankohtainen, siksi hyvät otsikot ovat todella tärkeitä). Sitten käy lukemassa arkistoa kun aika riittää. Toki jos moni eroaisi listalta, alkaisin käyttämään enemmän sitä listaa johon vaan minä saan lähettää ja laittaisin sinne ne asiat, jotka minusta on kaikille pakollisia. Ja siltä listalta ei saa erota :-) Nyt en ole sitä juurikaan käyttänyt, koska kaikki ovat käsittääkseni myös tuolla keskustelu-listalla. Ohj2-kurssilla on noiden kahden lisäksi vielä erikseen pulina-lista, josta porukan on tarkoituskin erota jos ei halua olla mukana. 
    
    Esim itse seuraan vaikka tämän Palaute-sivun toimintaa niin, että olen ruksinut että saan sähköpostiviestin kun tänne tulee jotakin ja jopa sen muutoksen siihen sähköpostiin. Sitten siinä on linkki mistä pääsen heti muutettuun kohtaan ja voin vastat heti tai myöhemmin. Eli käytännössä vastaa hyvin jotakin chättiä. Ja TIMin ansiosta näen punaisella uudet ja keltaisella muuttuneet kohdat. Siksi näkisin, että yhdestä TIM dokumentista saisi hyvin korvikkeen tuollaiselle sähköpostikeskustelulle heti kun kuka tahansa voisi tilata muutoksista ilmoituksen.
    
    "Voisiko esim. kurssin keskivaiheilla tehtävien vaikeutuessa olla Applen käyttäjille jokin täysimittainen luento, jossa käsiteltäisi, mitä heidän tulisi tehdä eri tavalla?"

• AL: Sähköpostien määrä ei ole haitannut ainakaan minua. Jos asia ei itseäni kosketa, se selviää yleensä hyvin nopeasti ja viestin voi arkistoida. Sähköposteilla saa vinkkejä ja ohjeita perille paljon enemmän reaaliaikaisesti kuin odottamalla luentoja tai muokkaamalla jotain osuutta esim TIM:ssä. Iso plussa opettajalle, joka tosiaan tuntuu olevan "aina tavoitettavissa".

• EE: Minuakaan ei ole sähköpostit haitanneet, usein on ollut lähinnä positiivista kun johonkin omaan ongelmaan onkin joku jo tarttunut ja siihen saa vastauksen sähköpostilistalta. Saahan niitä viestejä suodatettua jos ne kokee häiritseväksi. :) Luennoitsijan tavoittaminen lähes milloin vain on kyllä ehdottomasti plussaa!

• Tällä kurssilla on luennoitsija lähettänyt paljon sähköpostia ja hyvä asia ainakin minulle. l JA

• TT: Sähköposteja on tosiaan putoillut tämän kurssin puitteissa melkoisesti, mutta niistä voi tosiaan saada vinkkiä hyvällä tuurilla itsellekin. Eli mielestäni ei mikään suuren suuri ongelma. Luennoitsijan aktiivisuutta olen itekin ihmetellyt; Onko hänellä mitään muuta elämää? :D

• MR: Ymmärrän, että osan mielestä on liikaa työkaluja ym, mutta ylempänä ehdotettu Slack tai sen tapainen saattaisi toimia. Vaihtoehtona voisi olla myös kurssin oma miniforum, jossa keskustelun aloituksia pystyisi tekemään ja lukija voisi päättää, mitkä lukee. Tällöin opiskelijatkin ehkä vastaisivat paremmin myös toistensa aloituksiin

"En käy luennolla kun kotona videot voi pysäyttää ja kokeilla itse".

• VL: erittäin varteenotettava pointti ja varmasti erinomainen tapa opiskella.
  Riittääkö kaikilla tähän itsekuri? Luennoilla ei kuitenkaan oikein voi mennä siihen että kaikki ehtisivät tekemään mukana (en tiedä tekeekö kukaan mukana, olisi pitänyt kyselyssä kysyä tätä). Opettajana pelko onkin että milloin videot ajavat kokonaan live-luentojen ohi. Videoita olisi tylsä tehdä yksin :-)

• JH: Itse olen ainakin joka luennon katsonut kotona. Tuntuu, että luennoilla ajatus lähtee helpommin harhailemaan, ja siksi on helppo kotona ottaa tällaisessa tilanteessa hieman taakse päin ja katsoa sama asia uudelleen. Itselleni tämä tyyli sopii ainakin loistavasti, mutta ei varmasti kaikille. Tämä myös auttaa hyvin paljon keskusteltuun informaatiotulvaan, kun välillä luennon voi pysäyttää ja tehdä hetken aikaa jotain muuta, jotta kerkeää asiat sisäistämään.

• OL: Olen katsonut suurimman osan kurssin luennoista kotona, vaikka seuraisin niitä mielummin paikan päällä. Syy tähän on kurssien päällekkäisyydet. On todella hyvä, että kaikki luennot videoidaan ja vaikka olisikin ollut luennolla, niin on mahdollisuus katsoa luento vaikka uudelleen, jos jokin kohta jäi epäselväksi. Ja kuten yllä onkin jo mainittu, niin videota voi kelailla haluamallaan tavalla, mikäli jokin asia menee ohi. Videoiden ansiosta kurssi on kyllä mahdollista suorittaa käymättä luennoilla ja joillekin tämä tapa voi sopia jopa paremmin.
• jampahi: Videot ovat todellakin suuri plussa tällä kurssilla ja huomattavasti parempi vaihtoehto kuin pelkän luentorunko-pdf:n lataaminen verkkoon. Nuo tekevät etäopiskelusta selvästi helpompaa, vaikka eivät mikään välttämättömyys sille ole.
• jejokiil: Videoista plussa täältäkin. Käyn tosin luennoillakin aina kun vain mahdollista, sillä se varmistaa että asiat tulevat nenän eteen. Joskus jos ei pysty käymään luennolla tai väsyttää liikaa, videot ovat hyvä apu opiskeluun, niissä näkyy ja kuuluu selkeästi mitä tehdään, videon voi kelata aina taaksepäin jos jokin asia tuntuu vaikealta ja sen voi katsoa uudelleen ja uudelleen. Plus se, että videoista voi linkittää oleellisen kohdan vaikkapa ennen demotehtävää, on aivan järjettömän hyvä juttu.
• JS: Videot ovat erittäin hyödyllisiä olleet minullekkin, joka on käynyt jokaisella luennolla. Koska kuten yllä mainittiin, joskus keskittyminen herpaantuu luennoilla, eikä kaikki asiat jää mieleen. Ja minua ainakin on auttanut demoja tehtäessä, että pääsee kelaamaan asiaa edes taas videolla niin kauan kunnes oppii, jos tuntuu ettei tehtävän tekeminen onnistu. Se, että joku selittää asiaa, on ainakin minulle parempi tapa oppia kuin pelkkä monisteesta lukeminen.

"Tauno-tehtäviin menee monta tuntia"

• VL: tässä tilanteessa olisi kyllä hyvä käydä tämä ohjaajien kanssa yhdessä läpi, sillä noihin ei saisi sillä raahaustavalla tehtynä kovin kauaa mennä. Ohjaaja voisi yrittää katsoa onko ajattelutavassa jotakin korjattavaa. Toki Demo 6:n sopulitehtävän kanssa joutuu varmasti ekalla kertaa hieman miettimään, mutta se varmastui tulee kannattamaan. Ja kynä ja paperia voi auttaa kovasti!
• MK: Kyseinen kommentti ei ollut minun kirjoittamini, mutta voin todeta rehellisesti, että eivät ne Tauno-tehtävät ihan heti aukea. VL kirjoittaa, että ei saisi kauaa mennä. Juu ei saisi, ja ehkä siksi nimeksikin on valittu Tauno :) Minusta nyt ollaan ongelman ytimessä: ohjaajan on vaikea ymmärtää, miten voi olla, että joku ei tajua näin yksinkertaista asiaa. Ongelma on kuitenkin todellinen, eikä johdu välttämättä siitä, että oppilas olisi tyhmä. Jos ei ole aiemmin ollut kurssin asioiden kanssa tekemisissä, asioiden sisäistämiseen menee aikaa. Minulla olisi tähän kaksi ehdotusta:
  1. Aloittelijolle voisi olla oma valmentava kurssi.
  2. Kurssin kesto voisi olla pitempi, joilloin asiat tulisivat hitaammin ja aivoilla olisi aikaa sulatella asioita.
• VL: Mikäli Tauno-tehtävät tehtävinä ovat liian vaikeita, niin tästä ei ole tullut minkäänlaista palautetta? Siinä 2-ulotteisten taulukkojen kohdalla ne hieman ovat vaikeutuneet, mutta ennen demo 6:sta itse tehtävät eivät saisi olla vaikeita. Niissähän on tarkoitus harjoitella sitä, miten itse tehdään asioita jotta sitten tiedetään miten ohjelma tehdään. Ja tätä tehdään koska se kynä ja paperi ei ole koskaan esillä... Sen takia ohjelmointi oli ennen helpompaa kun ihmiset miettivät asioita kynän ja paperin kanssa.
• jamapahi: Minulla ei pääsääntöisesti ei ole mennyt Taunoihin tunteja, mutta en koe hyötyväni noista tehtävistä juuri mitään, johtuen tuon tehtävätyypin rajoituksista. Ymmärrän kyllä, että tuolla saadaan fokukseen käsillä olevia uusia asioita, mutta minusta tuo tuntuu paikoittain liian etäiseltä koodin kirjoittamiseen tai muokkaamiseen nähden.

• OL: Olen täysin samaa mieltä yllä olevan kanssa. Ensimmäisillä demokerroilla koin hyötyväni Tauno-tehtävistä, sillä niissä havainnollistui hyvin ohjelmien perus toiminta. Tauno-tehtävien teko on kuitenkin hyvin kaukana esimerkiksi Visual Studion käytöstä, joten niiden teko tuntuu hieman turhalta.

• VL: Tauno ei ole tarkoitettu ohjelmien tekemiseen, vaan siihen vaiheeseen elämää kun pitää harjoitella algoritmiä ja katsoa minkälaista koodia siihen pitäisi tulla. Kun tämän vaiheen yli on päässyt, on Tauno varmasti enemmän kuin haitta. Eli hetik un osaa itse tehdä nopeammin ja erityisesti silmukan suoraan, voi Taunoilun lopettaa. Osalle kurssilaisia olisi kuitenken hyvä aloittaa Taunoilla alusta ja kunnolla miettien mitä kirjoitettu koodi tarkoittaa.

"Minusta taunotehtävät ovat mukavia, kun sen voi tehdä niin monella tavalla. Aloitan niiden tekemisen aina silleen, että menee testit läpi. Sitten vasta miettii miten se "oikeasti" olisi pitänyt tehdä. Yllättävän helposti saa sen onnistumaan kun ei yritä liikaa saada sitä täysin demo-esimerkkien mukaiseksi."

"En ymmärrä Insitulla-kysymystä"

• VL: Mun vika :-( Mun aikaisemman kyselyjärjestelmän nimi oli InSitu. Nyt kun se on integroitu TIMiin, niin sillä ei ole selkeää nimeä millä sitä puhuisi. Ehdotuksia?

"En ole käynyt pääteohjauksissa kun en ole tarvinnut"

• VL: tämä on täysin OK. Jokaisen pitää itse tunnistaa ohjauksen tarve. Näin meille jää enemmän kapasiteettia niille, jotka tarvitsevat.

"En ole ehtinyt... paljon muita kursseja", "Työnohessa ja vielä lasten hoito"

• VL: tätä pidän opintohjauksellisena ongelmana jos opiskelijaa ei auteta tekemään lukujärjestystä, johon kaikkien kurssien vaatima työmäärä mahtuu. Tämä kurssi vaatii sen n. 15 h/vko keskimääräiseltä opiskelijalta. Joillakin menee yli ja joku selviää 4 h/vko. Tämä ei kuitenkan ole tuntihommaa vaan urakkahommaa ja joillekin urakka lyööeiville ja joillakin menee enemmän aikaa kun on suunniteltu. En tiedä mitä tälle voisi tehdä. Se että on väärin mitoitetuja kursseja joista saa vähällä työllä saman OP-määrön, on minusta väärin. Opiskelija on oikeutettu saamaan sen verran opetusta mitä kurssin OP-määrä vastaa. Sitten oikeasti 40 h/vko ei riitä siihen 60 op/vuosi :-( Tuo on 1600 h työmäärä karkeasti ja jos opiskelu kohdistuu kuukausille: syys-marras, tammi-huhti, niin viikottain tuntimäärä tuohon 1600 on aika iso. 1600 tuntia on normaali työelämän tuntimäärä vähän reilulla yhden kuukauden lomalla. Eli ei nämä mitoituksetkaan mene usein putkeen. Ainoa mikä pelastaa on ne alimitoiteut kurssit. Muuten se 60 op olisi mahdotonta.

• VL: jos päivätyö on 40 h/vko ja vielä normaali perhe-elämä päälle, niin siihen on varmasti kova homma sovittaa vielä 15 h/vko uhraamatta jostakin. En tiedä mistä. Kovia tyyppejä jotka sen urakan tekevät :-)

• MK: Kyse ei ole ainoastaan opinto-ohjauksellisesta ongelmasta. Ohjelmointi 1 vaatii säännöllistä työtä joka viikko ja vaikka kurssit periaatteessa mahtuivat lukujärjestykseen, niin hetkellisestä panostuksesta johonkin toiseen kurssiin aiheutuu heti tilanne, joka on vaikea korjata myöhemmin. Kotona tehtävää työtä on Korpin mukaan laskettu ainoastaan demoille (neljä tuntia) eli esim. monisteen lukemiseen ei ole varattu yhtään aikaan. Samoin jos ei heti älyä juttuja ja käy Pahasti Pihalla ryhmässä, aikaa menee paljon enemmin. Uskon että monelle kurssin työmäärä on tullut yllätyksenä. Oleellista on nyt tuo sana "yllätys" - jos asia olisi ollut tiedossa, niin ehkä moni olisi suunnitellut lukujärjestyksenä toisin. Sinnikkälle suomalaiselle taas on tyypillistä ajatelle, että joka leikkiin on lähtenyt se leikin kestäköön eli tunnnollinen opiskelija yrittää sitten vaan jaksaa. Se että Pahasti pihalla -ryhmiä ylipäätään on olemassa, kertoo minusta siitä, että kyse ei ole vain tämän vuoden ongelmasta.

• 26.7 h työtä on keskimääräisen opiskelijan työpanos opintopistettä kohti. Silloin se tarkoittaa että osalla tulee menemään enemmän. Tämä varmasti sanottiin kurssin alussa. Mutta ovathan kaikki suomalaiset autoilijat keskimääräistä parempia kuskeja :-) Pääteohjauksille on laskettu 2 tuntia/viikko ja loppukurssissa niiden sisältö on demojen tekemistä. Eli tuo tuo viikkoon 2 tuntia lisäaikaa. En ole demojen palautuksissakaan nähnyt 320 henkilöä/vko :-) Enkä luennoilla. Sitten koko opinnoista ei varmaan kaikki kurssit ole "ylimitoitettuja", eli väitän että opinnoista löytyy melkoinen määrä kursseja, joissa työmäärä ei vastaa siitä saatua opintopistemäärää ja näin opiskelija ei saa sitä määrää opetusta josta hän "maksaa".

• VL: välillä jotakin faktaa: Demo 7:ään käytettyjen tuntien (mitä opiskelijat olivat merekinneet, 118 kpl) keskiarvo oli 6.3 h. Tässä merkittävästi lisää kaksi merkkintää (20 ja 30h). Ilman noita keskiarvo olisi 6 tuntia. Mikä on täsmälleen sama kuin tuohon budjetoitu arvo (4+2 kun pääteohjauksissa tehdään demoja). Aikojen mediaani oli 5 tuntia. Ja tämähän kuvaa keskiarvoa paremmin keskimääräistä opiskelijaa koska muutamat poikkeamat muuttavat nopeasti keskiarvoa, mutta eivät mediaania. Eli hirveän kaukana ei olla budjetista! Joillakin yli ja joillakin ali. Kuten pitääkin olla.

Demojen tekoon merkitty aika

demo    d1	d2	d3	d4	d5	d6	d7
------------------------------------------------------------------------
min	1	1	0.5	1	1	2	1
max	25	23.5	16.5	20	20	15	30
median	4	5	5	6	6	6	5
count	273	257	237	206	181	152	122
avg	5.13	5.96	5.45	6.16	6.25	6.36	6.33
------------------------------------------------------------------------

• VL: demo 7 siis oli aika ok, mutta nuo aikaisemmat hieman ihmetyttävät. Eli alkupään demoihin saisi mennä noin kaukan aikaa. Yksi mahdollisuus on että kielletään tekemästä enempää kuin 6 tuntia demoja, koska oikeastikin on aikataulut ja takarajat. Tenteissä on max 4 tuntia ja se on siinä. No ei ehkä ihan toissaan, mutta jos tunteja menee hirveän paljon yli budjetin, pitää ruveta miettimään yhdessä työtapoja.

• ES: Onko sellaista tilastoa, josta näkisi käytetyn ajan suhteessa demopisteisiin? Lähinnä mietin, että onko mahdollista, että alkupäässä on käytetty paljon aikaa, koska on yritetty tehdä kaikki demotehtävät, ja nyt sitten on luovutettu ja pyritään demopisteiden minimimäärään saaden tuntimäärää myös alemmaksi.
  • VL: tämä tehtiin nyt luennolla 18 ja tulokset on ajat.xlsx.
    Siitä voi joku miettiä miten tuo jalostetaan helppolukuisemmaksi.

• • ES: Mielenkiintoista dataa! Melkoista hajaantumista käytetyssä ajassa ja demopisteissä. Luento 18 avasi kyllä demopisteiden ja käytetyn ajan suhdetta todella hyvin.

• • ES: Luennon data ois kyllä minusta sellaista, mitä opiskelijoiden kannattaisi vilkaista läpi. Koin itse hyödylliseksi itseni tunnistamisen datasta - siis sen, mihin sijoitun tehtyjen tehtävien ja käytetyn ajan suhteen. Kun tiedän tilastojen valossa olenko kurssilla keskitasoa/sen yli/alle, pystyn itse miettimään paremmin, mihin suuntaan pitäisi minun kehittää omaa opiskeluani, että pääsisin tavoiteltavampiin pistemääriin tai aikoihin. Nykyisen osaamistason tiedostaminen tässä vaiheessa on ehkä myös ihan kiva asia, kun kuitenkin olisi tarkoitus ohjelmoinnin parissa jatkaa ekaa kurssia pidemmällekin.

• TH: Itselläni nopeutui demojen teko huomattavasti, kun rupesin aina ennen demojen tekoa silmäilemään ajankohtaiset asiat luentomonisteesta. Tämän jälkeen oli paljon helpompi löytää ratkaisu ongelmaan materiaalista jonka oli jo käynyt läpi aikaisemmin. Linkint luoentomonisteeseen demo tehtävissä on olleet todella hyödyllisiä.

• PT: Itse olen myös päässäni hissukseen miettinyt omien demojen tekoon käytettyä aikaa, joskus tuntuu, että se on hirmu suuri kun jää jumittamaan johonkin asiaan mitä ei ymmärrä. Joskus olen myös miettinyt joidenkin hankalien tehtävien kohdalla, että olisi jännä nähdä minkä aikaa sen tekemiseen olisi periaatteessa parhaimmassa tapauksessa pitänyt mennä. Tämä data ehkä vähän antaa osviittaa näihin mietteisiin.

• lekakatt: Itse tunnustan helmasynnikseni, että opettelen asioita siinä kohdassa monesti ensimmäistä kertaa, kun teen demoja. Eli samaan aikaan käyn läpi sekä monistetta että pääteohjaustehtäviä. Toisin sanoen, minun merkitsemäni demoihin kulutetut ajat eivät juuri anna todellista kuvaa tehtävien "suorittamisajasta". Sen vuoksi en ole enää hetkeen mitään aikaa merkinnytkään...
  • VL: sinällään tässä ei ole muuta pahaa kuin se, että täytyy itse pitää huoli siitä, ettei jää lukematta niitä asioita, joihin liittyviä demoja ei tee tai josta ei ole lainkaan demoja. Muutenhan nimenomaan se että tarvitsee jotakin asiaa, pistää parhaiten ottamaan selvää siitä. Ja juuri siksi kurssi rakentuukin voimakkaasti demojen tekemiselle ja harjoitustyön tekemiselle. Jos tätä kuuntelisi 24x2 tuntia tekemättä mitään, ei varmaan jäisi käteenkään mitään.
  • jamapahi: Itselläni myöskin ongelmana se, että opetusmateriaaliin tutustuminen on ollut paikoittain vain reaktiivista demojen tekemisen yhteydessä ja tuon vuoksi demoihin käytetyt tunnit eivät ehkä ole vertailukelpoisia useimpien muiden ilmoittamien lukujen kanssa.

• TT: Joo, itse kanssa sorrun ikävä kyllä tuohon samaan hommaan, eli katson luentoja ja luen monistetta ja samalla yritän tehdä demotehtäviä. En kyllä silti ole keksinyt parempaakaan tapaa, koska omalla kohdallani aika ei vain oikein tahdo riittää kaiken tekemiseen erikseen.
  • VL: kuten edellä. Kunhan ei johda piikkiopetteluun että vain ne kohdat luetaan jotka liittyvät tehtäviin. Tässä TIMin kappaleiden merkitseminen luetuksi voisi auttaa, niin näkee mitkä on jäänyt lukematta. Kurssin lopuksi monisteessa ei saisi olla lukemattomia kappaleita!

"En osaa tehdä yhtään ohjelmaa ilman mallia"

• VL: älä sure, en minäkään. Ei näitä aatamikaan muista ulkoa. Jos joka päiviä tekee samaa asiaa, niin perusjuttuja ei tarvitse aina katsoa. Mutta kyllä se vähän on mitä ulkoa osaa. Ehkä for-lauseen syntaksi. Kuukauden tauon jälkeen ei välttämätät muista tuliko se public ja static ensin ja mikä oli tämän kielen reaalilukutyypin (nyt siis double) nimi. Mutta ei tarvitse osata ulkoa. Ohjelmoinnin tärkein osa on osata sanoa omalla äidinkielellään mitä on tekemässä. Sitten sitä pilkotaan pikkuhiljaa pienempiin osiin kunnes ollaan osakoossa joka vastaa helppoa demotehtävää. Sitten tehdään ja testataan pala kerrallaan.

• JA: Lohduttavaa kuulla, että ulkoa ei tarvite osata kovinkaan paljoa (ei juurikaan mitään). Tätähän luonnontieteiuden ja matematiikan opettajana korostan koko ajan omassa työssäkin. Informaatio on kulkenut loistavasti ja en pidä sähköpostiviestien määrää ongelmana päinvastoin

• JA: Hyvä asia , että ei tarvitse muistaa käskyjä kovin paljon. Sitähän opettajanakin koko ajan tähdennän oppilaille

Luennot

Voisiko luennoilla käsitellä enemmän demojen aiheita

• VL: Itse asiassa rakennan luennot aina niin, että ne varmasti kattavat seuraavan demokerran tehtävien 1-6 sisällön. Eli koko kurssi rakentuu tavallaan noiden demojen ympärille.

• AT: voisiko demoihin, jotka tuottavat vaikeuksia laittaa oljekorsia tai vinkkejä mitä kannattaa lukea. Monisteesta ei saa osaan asioista apua eli voisiko laittaa vaikka lue XXX kirjasta kappale xxx tai jos tuntuu vaikealta lue vielä xxx materiaali

  • VL: oljenkorsia on jo melko paljon. Suurimmat vaikeudet ovat paikassa, jossa kirja tai lisälukeminen ei enää auta, vaan ihan siinä että ongelmaa ei osata hahmottaa kynällä ja paperilla.

  • AT: Kiitos demo 9 teht.2 oljenkorsi 1: vasta tuosta sain ajatuksesta kiinni, en monisteesta lukemalla.

Hitaammin, Nopeammin

• VL: molempiin voisi opiskelijat vaikuttaa itse. Esim. luentoseinälle voisi heittää heti jos epäselvyyksiä, niin asiaa voi tarkentaa. Meksikolaisvitsit eivät tuossa auta :-) Nopeuttamisesta oli hyvä esimerkki luennolla 12 kun kaikki osasivat 2D-taulukon indeksit, niin loikkasin ison kasan niihin liittyviä kysymyksiä yli. Mutta hankalaa se on kun yksi haluaa yhtä ja toinen toista. Koko ajan on se pelko että selittää liian pitkään ja kukaan ei jaksa kuunnella. Nyt on menty hitaammin kuin vuosi sitten (ja silloin jää asioita pois). Kokonaisraamista ei voi poiketa ja myöhemmin olevien kurssien opettajat ovat tyrkyttämässä että tämäkin ja tämäkin pitäisi ehtiä... Mutta toisiaan se hidastaminen onnistuu kun kertoo missä kohti tarvitaan lisää. Se on oikeastaa ainoa live-luennon etu videoon verrattuna että vauhtiin voisi vaikuttaa.

• VL: Asiaa ei kuitenkaan oikeasti ole niin paljoa kuin kuvitellaan. Jos ajatellaan mitä tähän asti on ollut, niin aliohjelmat. Nyt tuli silmukat ja taulukot. Ja taulukot ovat olleet mukana jo 1. demosta. Ehtolauseet eivät ole kovin vaikea asia.

• TT: Tähän hitaammin kautta nopeammin ongelmaan pystyy vaikuttamaan, kun katsoo luennot videolta. Tällöin voit pysäyttää ja kelata eteen/taakse yms. Itse olen katsonut luennot lähes kokonaan videolta, kun en ole päässyt paikan päälle. Pääteohjaukset kyllä olleet todella tärkeitä omalla kohdallani.

• ES: Tähän ehkä nimenomaan pitää opiskelijoiden pyrkiä itse vaikuttamaan. Kurssilla täytyy kuitenkin ehtiä käymään kaikki määrätyt asiat läpi, ja jos tahti on liian nopea, niin apua kyllä löytyy - on videoita, monistetta, pääteohjauksia pp-ryhmiä. En ole ikinä nähnyt missään näin hyvin tuettua opiskelua.

"Ehdottomasti auttaa omalla kohdalla, kun pystyy katsomaan videoluentoja samalla kun tekee demotehtäviä. Ja jos jokin asia menee ohi tai ei ymmärrä voi helposti kerrata palaamalla videossa taaksepäin." *

• SO: Varmaankaan kysymys ei ole siitä, etteikö olisi jo tarpeeksi opetusmateriaalia. Sisäistäminen vain vaatii paljon aikaa.

"Itsekin olen todennut nyt tässä vaiheessa (viikko 43) että luennoista on paljon enemmän hyötyä kotona kuin paikan päällä. Ihan vaikka ei tekisikään demoja samalla, niin pystyy keskittymään paremmin ja pysäyttämään. Luennolla homma roilottaa eteenpäin ja tulee turhautuminen ja tunnin sometus jos jonkin asian päälle lähdetään tekemään johon ei päässyt kärryille. Eli kiva että tulee luennot ja demopalautukset nettiin.

• ES: Saman olen huomannut itsekin. Videoiden katsomiseen kotioloissa menee paljon enemmän aikaa kuin luennolla istumiseen (kaiken pysäyttelyn ja luentomonisteen vilkuilun takia), mutta keskittyminen onnistuu itseltä ainakin paremmin. Meitä erilaisia oppijoita on niin moneen junaan, ettei kaikille varmastikaan kyetä aina tarjoamaan parasta mahdollista oppimistapaa, mutta tällä kurssilla on kyllä otettu erilaisa oppijoita mahtavan monipuolisesti huomioon.

• EE: Samaa mieltä, tosi hyvä, että erilaisille opiskelijoille on järjestetty mahdollisuuksia monenlaiseen oppimiseen. Itse myös olen huomannut, että luennoilta ei mitenkään jää kaikki tarpeellinen mieleen, joten vaikka olisin ollut luennolla paikalla, joudun joka tapauksessa katsomaan vielä luentovideon päälle. Tämä ihan jo kertauksen vuoksi, mutta usein luennoilla käydään melko pikkutarkkaa asiaa, joten on helpompi jos videon aiheesta voi katsoa rauhassa kotona samalla, kun tekee demoja.

• LM: Olen myös huomannut, että luennoilla keskittyminen alkaa puolivälin jälkeen todella helposti herpaantua. Videolta luentojen katsominen on helpompaa, koska taukojen pitäminen on milloin vain mahdollista. Ehdottaisin, että luennoilla olisi noin puolivälin kohdalla pieni tauko, jolla opettaja voisi näyttää esimerkiksi jonkin söpön kissavideon. Pieni tauko aiheesta virkistää kuuntelemaan luennon loppuun.
  • VL: olen useammalla kurssilla (tällä en muistanut) kysyä että halutaanko luennot yhteen vaiko erikseen. Äänestys on päätynyt aina yhteen puolesta.

• AK: @VL: Niinkö? Lähes kaikilla muilla kursseillani tällä hetkellä pidetään tauko keskellä luentoa, ja se tuntuu loistavalta. Minulla vasrinkin on erittäin huono keskittymiskyky, joten tauko välissä helpottaa kuuntelemista. Toisaalta kyseisten kurssien luennot ovat silti loppuneet 15 vaille, joten täällä ei välttämättä aika riitäisi.

" Lisäksi kaikki koodit, mitä on tehty voisi löytyä jostain helposti selattavasta kansioista tjsp. "

• VL: Olethan huomannut:
  https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ohj1/2016s/luentojen-aiheet
  tuolla on aina linkit kaikkiin luennolla käsiteltyihin ohjelmiin. Lisäksi usein vielä demojen yhteydessä.

• JA: Tämä lisäys on todella hyödyllinen. Nopeuttaa asioiden kertaamista ja lukemista

• VL: ei ole mikään lisäys vaan olltu olemassa kurssin alusta saakka :-)

• JS: Tästä kommentista minulle tuli mieleen asia, jota en muistanut mainita kyselyssä. Luentomonisteen lopussa on liitteenä "Yleisimmät virheilmoitukset ja niiden syyt". Siellä on kuitenkin tällä hetkellä vain kolme virheilmoitusta listattuna. Itselle ainakin demoja tehtäessä errorit aiheuttavat suurta päänvaivaa, kun ei ymmärrä mitä niillä tarkoitetaan. Myöskin se demoja tehtäessä TIMissä, kun tulee errori, esim. puuttuvasta ; - merkistä, niin ihan innoissani korjaan tämän ja ajattelen, että olen saanut ohjelman toimimaan. Uudelleen ajon jälkeen kuitenkin 10 uutta erroria puskee ruutuun. Onko TIMissä mahdollista saada ns. kaikkia erroreita kerralla ruutuun, jotta heti aluksi tietää ohjelmassa olevan suurempi ongelma kuin pelkkä puolipisteen puuttuminen ?

  • VL: aloitin uuden dokumentin (johon viitataan myös monisteesta) Virheilmoituksia ja niiden tulkintoja. Itse monisteeseen ei kaikkia noita kannata laittaa, koska listasta tulee PITKÄ :-) Tuo ei tietenkään vielä alkuun ole lähellekään täydellinen, mutta sinne voi jokainen itse lisätä esimerkkejä virheilmoituksista ja jos osaa, niin niiden selityksiä. Jos ei osaa selitystä, niin joku muu voi sitten lisätä sen selityksen.

  • VL: TIM ei voi tehdä enempää noiden virheilmoitusten kanssa, koska se ainoastaan kutsuu sitä normaalia C#-kääntäjää, jonka tuote nuo virheilmoitukset ovat. Yksi virhe voi poikia monia uusia virheitä ja toisaalta yksi virhe voi piilottaa monia muita virheitä. Eli ei se C#-kääntäjäkään juuri parempaan pysty kuin mitä se tekee nyt.

  • VL: suosittelen tässä vaiheessa kurssia AINA tekemään Visual Studiolla, koska se sanoo virheestä heti kun se tulee, eikä pääse ilmestymään niin montaa vihettä. Lisäksi sitten kun kääntyy, on edessä loogiset virheet ja niiden metsästyksessä debuggeri on korvaamaton apu.

  • VL: virheilmoituksia voi ja kannataa käydä läpi ohjauksissa ohjaajan kanssa. Ei saa tyytyä vastaukseen "laita tuohon puolipiste", vaan pitää opetella lukemaan ilmoitusta.

  • VL: Olette todella onnellisessa asemassa näiden virheiden kanssa. Kuten kurssin "Q/A"-sivulla todettiin, niin 70-luvulla koodanneet kirjoittivat (lävistivät) ohjelma reikäkorteille. Yksi reikäkortti vastaa karkeasti meidän ohjelmassa yhtä riviä, eli siinä on karkeasti pystysuunnassa reiät ASCII-koodin 1:siä vastaavissa paikoissa kunkin kirjaimen kohdalla. Katsokaa Piaton edessä museovitriinissä niitä. No sitten kun ohjelma oli lävistetty, lähetettiin se kirjepostina sinne, missä oli tietokone jotta se ohjelma voitiin kääntää ja ajaa. Sitten sieltä saattoin viikon tai vajaan päästä tulle ilmoitus että joltakin kortilta puuttuu tietty merkki (teidän tapauksessa esim se olisi voinut olla se puolipiste tai joku sulku).
    
    Minun eka kosketus tietokoneisiin oli Pascal-ohjelman kirjoittaminen. Silloin ohjelma kirjoitettiin paperipäätteellä rivieditorilla (eli suoraan komentoriviltä ilman mitään nykyistä tapaa muokata riviä). Sitten kun ohjelma oli valmis, annettiin kääntämiskomento ja kone ruksutteli 10-15 min ja sitten ilmoitti että puuttuu puolipiste.
    Kauanko teillä menee siitä kun painatte Ajo-komentoa että tulee se virheilmoitus?
    
    Eli ennen piti oikeasti miettiä mitä kirjoittaa ja käytännössä olla syntaksista varma ennen ajamista. Ja samalla tietysti myös loogisesta toiminnasta, koska muuten viikon päästä tule postissa että "run time error on...". Tarkka miettiminen etukäteen ei haittaa nyky-IDEjenkään kanssa, mutta kyllähän sitä itsekin käy huolimattomaksi kun luottaa koneeseen...

"Monta kertaan luennoilla kuului lentävä lausahdus "joku idiootti oli laittanut tänne [insert joku pätkä koodia]". Ei näin. Ei missään nimessä näin."

• VL: olenko jollakin luennolla joskus sanonnut noin jonkun muun kuin itseni tai netistä otetun koodin kohdalla? En ainakaan ole tarkoittanut.

Demot ja niiden palautukset

Demotehtävien epäselvyydestä tulee aina palautetta. Tätä olisi kiva saada kohdennettuna selkeästi joihinkin tehtäviin ja esimerkkejä miten asia pitäisi sanoa selkeämmin. Kokonaisuutena 11*15 tehtävään on vaikea käsitellä :-)

Tehtävien koetaan vaikeutuneen ja niinhän se luonnollisesti on, koska alkupään tehtävät menivät melkein ilman mitään tietoa ja nyt tehtävät pohjautuvat koko ajan edelliseen. Eli tässä tulee se miksi pidän isona riskinä mikäli tekee alle 5 tehtävää/kerta. Ja tuo viisikin riippuu siitä minkälaisella työllä/avustuksella sen on saanut aikaiseksi.

On toivottu enemmän kertaavia tehtäviä ja osin edellisten kertojan loppupään tehtävät ovat seuraavilla kerroilla alkupäässä. Mutta totta että sellainen "hieronta" puuttuu. Tehtävien lisääminen taas vaatisi joidenkin poistamista ja vaikka noita kuinka katsoo, niin tuolta on vaikeata löytää karsittavaa :-( Sellaista voisi harkita että jokaisen demon (ja sen palautuksen) jälkeen olisi vapaahetoinen "demohieronta"-dokumentti, jossa olisi mukaeltuja demotehtäviä joilla voisi tuota rutiinia kartuttaa. Osin PP tehtävät ovat tällaisia. Tekisikö kukaan niitä jos olisi? Tekemisessä on työtä ja siten ei viitsi tehdä huvikseen, mutta jos siitä on hyötyä, niin se voisi kannattaa!

Demonpalautustilaisuudesta on palautetta että pitäisi ehtiä käsitellä paremmin loppupään tehtäviä ja jättää Taunot rauhaan. Tämä on vähän tasapainoilukysymys, kun taas se että Taunot eivät onnistu, johtaa siiihen että muutakaan eivät onnistu. Ja useimmiten Taunoa ei käsitellä Taunoina, vaan siten että miten niistä jatketaan eteenpäin (esim monesti Tauno-ratkaisusta on tehty silmukka).

Aikaisempina vuosina on kokeiltu systeemiä, missä toinen demoryhmä on ollut varattuna alkupään tehtäville ja toinen loppupään. Tulos on ollut ett molemmat ovat kuihtuneet kokoon ja loppupään ryhmässä on lopulta ollut vain yksi henkilö paikalla. Eli tähänkin tarvittaisiin toimivia konkreettisia ehdotuksia?

Se pelottaa että osa ei käy palautustilaisuuksissa eikä katso videoita, jolloin oman vastauksen kriittinen arviointi jää aika hataralle pohjalle.

• JP: Itsekin olen kaivannut alusta alkaen vaikeampien demotehtävien läpikäymistä. Yksi ratkaisu voisi olla se, ettei niitä käydäkään läpi livepalautuksissa, vaan annetaan linkki jonkun aikaisemman vuoden tilaisuuteen/vast. Pointtina se, että livepalautuksissa keskitytään perustemppujen läpikäymiseen ja saataisiin ne kaikkien osalta kuntoon. Vaikeampien demojen taitajat kykenevät varmasti oppimaan myös videolta katsomalla.
  • VL: Lisäsin tuonne videolinkin ainakin d7 vanhoihin.

"Materiaali hajanaista ja vaikea löytää mitä pitäisi lukea että saa tehtävät tehtyä"

• VL: periaattessa demotehtävien tekoon pitäisi aina riittää luentomoniste ja sitten luennolla tehdyt malliohjelmat. Lisäksi jokaisessa demotehtävässä on linkkejä että mitä siihen tehtävään pitäisi katsoa. Voisiko tarkemin spesifioida niitä tehtäviä joissa ohjelinkit eivät riitä?

• JA: Itse olen saanut apuja lukemalla linkit luentoihin suurimmalta osin, joihinkin vähemmän.

• AT: Edellisellä kerralla oli aivan huiman hyvä, kun siinä oli mukana luennon kohta, jossa puhuttiin asiasta. Pääsi suoraan hyppäämään tiettyyn kohtaan

• JS: Videot todella auttavat suuresti. Monisteesta välillä vähän vaikea löytää, koska sinne on pitänyt aika paljon asiaa pitänyt saada ahdettua mahdollisimman tiiviisti

• ES: Demoja tehdessä voi olla hyödyllistä muistaa, että luentomonisteen lisäksi apuja ja vinkkejä voi löytyä videohakemistosta.

• ES: Toisaalta komppaan sitä, että materiaali on vähän hajanaista, ja joskus joutuu tekemään töitä jonkin tiedon kaivamiseen. Esimerkiksi monisteen lisäykset ovat vaikeasti löydettävissä (missä niihin edes on linkki?).
  • VL: mm. kurssin kotisivulla!
  • ES: No löytyihän se! Kiitos! Pönttö ei vaan aina näe. Onko mahdoton ajatus saada linkki lisäyksiin esim. luentomonisteen yhteyteen tai tuonne sivun ylälaidan linkkien joukkoon?
  • VL: lisätty, toivottavasti siitä ei tule liian tukkoinen. Muuten TIMissä on omat bookmarkit mitkä voittavat selianten bookmarkit siinä, että kun sellainen on lisätty, niin se toimii kaikille laitteilla kaikissa selaimissa. Eli tuo Bookmark-ikoni vasemmassa yläkulmassa.
  • VL: tarkoitushan on ollut että nuo tulisivat suoraan osaksi monistetta, mutta tais tämä syksy mennä siihen, että kunhan saadaan nuo edes TIMiin ensin sieltä TracWikistä.
  • VL: toisaalta nuo voisi ehkä koota yhdeksi "isoksi" lisämonisteeksi, jolloin ei tarviisi niin paljoa etsiä ja ei riko itse monisteen "rytmiä" siitä miten siinä on asiat esitetty. Sitten hiljalleen siirtelisi tärkeimpiä osia monisteeseen. Olisiko tämä parempi kuin monta pientä?

• • ES: Nyt se on minusta aika näppärästi löydettävissä. Ainakaa vielä ei minun silmääni näytä liian tukkoiselta, vaikka onhan sekin vaara ihan todellinen, jos kaiken rupeaa änkemään tuonne ylävalikkoon. Bookmark vaikuttaa ihan näppärältä ja opettelun arvoiselta työkalulta Timissä!
• • JA: Onko mahdollista saada demojen ratkaisuista pdf-versioita. Itse vein ne tekstinkäsittelyohjelmaan ja sitten tallensin tikulle Aika kova homma - VL: ei ole. PDF on formaatti mistä on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Ei ole mitään järkeä tukea formaattia joka matkii paperia eikä skaalaudu eri laitteiden mukana. Demotilaisuudessa jaetut versiot on tulostettu sivusta:
    https://kurssit.it.jyu.fi/ITKP102/2016s/demovast/demo7/indexyht.html
    jossa on kaikki vastaukset samalla sivulla. Vastaava on ja tulee joka demosta.

• MR: Välillä toivoisin, että demotehtäviä käytäisiin tarkemmin läpi jälkeenpäin: miten ja miksi piti vastata tietyllä tavalla. Toisaalta tähän ei taida olla aikaa enempää.
  • "Tuosta tietyllä tavalla vastaamisesta tuli mieleeni, että olisi hyvä olla sellaisiakin demotehtäviä, jotka saisi tehdä vapaammin, eli myös esim. aliohjelman kutsun itse. Nyt joidenkin tehtävien tekemistä saattaa hidastaa se, ettei ns. osaa heti laittaa oikeaa palikkaa oikeaan reikään. Tosin kaipa tämäkin muistuttaa oikeita koodaustilannetta, jossa pitää täydentää toisen tekemää koodia."
  • VL: ilman muuta käydään niin kauan perustehtäviä kuin tarvitsee. Pitää vaan sanoa mikä kohta on epäselvää.
• jamapahi: Omien kokemuksien perusteella tarjolla oleva materiaali on varsin kattavaa ja enkä muista yhtään demo-tehtävää, jonka tekemiseen en olisi löytänyt apua kurssimateriaalista tai kurssimateriaalissa olevista ulkoisista linkeistä.

Pääteohjaukset

Pääosin pääteohjauksiin ollaan tyytyväisiä. Jonkin verran on epäselvää pääteohjausten tarkoitus. Eli ensisijaisesti siellä on alkukurssista ollut tarkoitus tehdä teknisiä asioita, joita on hankalampi tehdä yksin, mikäli joku menee pieleen. Noiden jälkeen on saanut tehdä demoja. Varsinaiset pääteohjausaiheet on nyt käsitelty ja jatkossa ohjauksissa tehdään demoja ja harjoitustyötä.

"Pääteohjauksissa saa apua vaikka vierustoverilta, kunhan vain kysyy. Yhdessä tehden kaikki oppivat. Kyllä luokasta yleensä löytyy ainakin joku, joka osaa auttaa sinua."

• VL: itse asiassa tuota pitäisi jotenkin lisätä, että toiminta olisi yhteisöllisempää ja hommia tehtäisiin pienissä ryhmissä. Fyysikot ovat saaneet tosi hyviä tuloksia siitä, että porukkaa on jaettu 5-6 hengen ryhmiin jotka tekevät tehtäviä keskenään.
• AH: luulen myös, että pienissä ryhmissä työskentely olisi tehokkaampaa. Opiskelijat voisi perehdyttää vertaisopettamaan toisiaan esimerkiksi kahden hengen ryhmissä: ryhmä 1 tekee tehtävän X, ryhmä 2 tekee tehtävän Y, minkä jälkeen ryhmät opettavat toisilleen tekemänsä tehtävät. Aikaa kuluu ihmettelyyn vähemmän ja ymmärtämiseen enemmän.

• LE: Itse olen ainakin oppinut eniten pääteohjauksissa tehtävien tekemisestä vieruskaverin kanssa. Yhdessä pohtiessa ja ratkaistessa ongelmat eivät tunnu niin pahoilta. Monesti edellisenä iltana olen menettänyt hermoni ja tuskaillut yksin alkupään tehtävien kanssa, mutta pääteohjauksissa samaiset tehtävät onnistuvat jo huomattavasti helpommin. Ehdottomasti suosittelen ryhmätyöskentelyä pääteohjauksissa ja kurssin tehtävien kanssa ylipäätään! Myös ohjaajien apu on ollut helposti saatavilla joka kerralla, joten tästä suuri plussa.

• SM: Omasta mielestäni pääteohjauksissa olisi hyvä tehdä esimerkiksi joitain perustehtäviä yhdessä koko luokan kanssa luokan edessä olevalla valkokankaalla. Suurin osa pääteohjauksissa käyvistä pähkäilee täysin samojen tehtävien kanssa, jopa täysin samaan aikaan, jolloin kaikkia voisi opettaa samalla eikä pääteohjaajien tarvitsisi selittää samaa tehtävää sataan kertaan. Yhdessä "taululla" käytävä tehtävä voisi muuten olla samanlainen kuin vaikka tähtitehtävä, kuitenkin niin, että opiskelijan täytyy tehdä siihen pieni muokkaus oikeassa tehtävässä saadakseen pisteet. - VL: tätäkin on yritetty, mutta väki tulee eri aikaan ja ei oikeasti muutamaan lukuunottamatta tee samaan tahtiin. Kannustaisin siihen ryhmätyöhön, silloin ohjaaja voi neuvoa sitä ryhmää kerralla. - VL: perjantain PP-ryhmässä ainakin tehdään noin että on yksi yhteinen tehtävä jota käsitellään ensin valkokankaalla.

"Usein pääteohjauksissa (kiireellisimpinä aikoina) koneet ovat varattuja esim. sen takia, että opiskelijat jatkavat suoraan omasta pääteohjauksesta seuraavaan tai tulevat esimerkiksi kaverin kanssa tekemään vaikka vain toisella olisi pääteohjaukseen ilmoittautuminen voimassa. Kurssilla tulisi ehkä enemmän patistaa opiskelijoita omatoimiseen työskentelyyn omalla laitteella."

• VL: Tai ainakin ryhmissä. se että ryhmään voi ilmoittautua 20, tarkoittaa sitä, että on pakko olla pareina. Ryhmässä oppii hyvin ja voi ajatella yhdessä eikä tarvitse niin montaa konetta. Nyt monesti näkee että vierekkäin situvat etkevät samaa tehtävää ja kurkkivat koneelta toiselle. TIMissä voi moni kirjaantua kerralla sisään jolloin vastaus kirjaantuu useammalle henkilölle kerralla. Se ei ole tietysti reilua että vie konepaikan jos ei ole ilmoittautunut ryhmään. Silloin pitäisi poistua koneeölta siksi aikaa etä näkee tuleeko ryhmä täyteen.

"Henkikökohtaisesti en kehtaisi mennä täysin tuntemattoman ihmisen kanssa samalle koneelle vain siksi, että koneilla pitäisi olla pareittain. Jos on ohjausryhmässä kaverin kanssa silloin tottakai tehdään samalla koneella, mutta suomalaisuus on ainakin minussa iskoutunut niin syvälle, että kokisin "pariutumisen" random ihmisen kanssa tunkeiluna. Tämän tietysti voisi ratkaista niin, että ennen ohjausta opettaja arpoisi parit, ketkä olisivat samalla koneella mutta käytäntö tulee vastaan kun kaikki eivät ilmestykään pääteohjaukseen jne. Plus omien koneiden käyttöä ainakin voisi suositella. Tämä on tosin ongelma vain kaltaisillani sosiaalisesti rajoittuneilla yksilöillä."

Ohjaajien määrä ohjauksissa on puhuttanut aika paljon. Meillä on jonkin verran (tai oikeastaan aika paljon :-) rajalliset resurssit ja ne pitäisi kohdentaa oikein. Osin opiskelijat voivat auttaa tässä pitämällä huolta että Korpissa ryhmään ilmoittautuneiden määrä on oikein. Jos tulee ryhmää, ilmoittautuu Korpissa ja jos joku viikko ei tule, poistaa ilmoittautumisen. Se auttaa meitä sovittamaan ohjaajamäärää ennakolta. Ohjaajat ovat opiskelijoita, joilla on omatkin opinnot ja kesken ohjauksen on vaikea taikoa lisää ohjausvoimaa. Eli koitetaan yhdessä saada homma toimimaan!

• tuntematon: Itse ainakin henk.koht. työskentelen mieluummin yksin, ja lähinnä häiritsee keskittymistä, jos joku istuu vieressä. Toki riippuu vähän tehtävästä, mutta yleensä asiat aukeaa paremmin, kun niitä saa rauhassa yksin miettiä (ja tarvittaessa pyytää ohjaajalta apua). Oman läppärin voisin tuoda, mutta kunnollisella näytöllä ja näppiksellä on paljon mukavampi tehdä hommia.

Kurssin materiaali

Monisteessa käsitellään asioita turhan laajasti. Monisteessa käsitellään asioita suppeasti.

• VL: Laajuutta voisi yrittää "poistaa" laittamalla asioita [+]-merkin taakse. Tämän miinuksena sitten katoaisi yksi tärkein ominaisuus, eli se että Ctrl-F:llä voi etsiä läpi koko monisteen.
• VL: suppeutta on yritetty korjata noilla lisämateriaaleilla, onhan ne varmasti kaikkien tiedossa?
  • VL: kauhukseni huomasi, että itse monisteessa oliv ielä linkkejä lisämateriaalin Wiki-sivuille. No nyt ne kaikki on käännetty TIMiin. Jos joku vielä löytyy Wikiin olevia (muita kuin Jypeli ja ComTest) linkkejä, niin ilmoittakaa!
• VL: samoin Java-kirjan on tarkoitus olla kattavampi kuvaus asioista

• LE: Itse olen ainakin tykännyt monisteesta. Sieltä on löytynyt oikeastaan kaikki mitä demojen tekemiseen olen tarvinnut. Tottakai iso määrä tekstiä vaatii läpikäymistä ja olennaisen tiedon etsimistä, mutta niinhän se on jokaisella kurssilla. Ei koskaan ole annettu vastauksia valmiiksi :). Ja kuten joku jo aiemmin jossain mainitsi, niin demotehtävienkin tekeminen alkaa sujumaan helpommin kun monisteesta silmäilee ensin viikon aiheita.

• TT: Materiaalia on varmasti riittävästi, mutta siitä huolimatta voi olla joskus työlästä löytää haluamaansa tietoa. Ctrl +F Auttaa kyllä monasti tähän asiaan. Tuo lisämateriaali -kohta vois olla jossain selkeämmin esillä, ainakaan minä en sitä ole aiemmin huomannut. Nuo "Velpsit" ovat myös aiheuttaneet ihmetystä; marginaalissa näkyy keltainen merkki, mutta kun siitä klikkaa mitään ei näy eikä tapahdu?
  • VL: lisämateriaalin on ollut linkkejä niissä demotehtävissä, joissa siitä erityisesti olisi ollut apua.
  • VL: painakaa sitä VELP -ruksia, niin sisältö näkyy.
  • VL: vai oletko sotkunut sen keltaisen merkin siihen, että punainen tarkoittaa että kappaletta ei ole luettu ja kun sen on painanut pois ja kappaleen sisältö muuttuu, se viiva on silloin keltainen.

• lekakatt: Ihan ehdottomasti tuo ctrl+F on säilytettävä! Se on ehkä paras ominaisuus tässä TIMissä (mutta ei toki ainoa hyvä ominaisuus ;-). Demoja tehdessä kun unohtaa vaikka sen for-silmukan oikean välimerkin, niin äkkiä sen löytää, kun hakee monisteesta silmukkarakenteiden syntaksin.
• JA: Joo monisteen tehtäviin olisi hyvä saada vastaukset. Olisiko liian kova työ tehdä samanlainen linkki kuin Demotehtävien ratkaisut?
• AT: Itse olen alkanut muokkaamaan monisteesta itselleni omat muistiinpanoni ja ohjeet. Voisiko opiskelija siirtää TIM:stä itselleen tärkeitä asioita omaksi muistikirjaksi? niin että voisi oikeasti tuolloin myös muokata siirrettyä tekstiä, jolloin saisi tekstin sekaan omat ajatukset . Tokikin nyt leikkaa-liimaa periaatteella voi tehdä samaa
  • VL: periaatteessa joo TIMissä on mahdollisuus "lainata" tekstiä ja siten voisi tehdä itselleen oman "lyhyemmän" monisteen. ELi tuo voisi mennä niin, että kuo itselleen oman TIM-dokumentin (pääsivulla on tähän valmis linkki) ja sen jälkeen tuo doku onkin aina löydettävissä siitä kirjan merkin kohdalta. Eli kun menee siihen Edit-menuun, niin siellä on Copy paragraph, ja sitten omassa dokussa voi tuon Pasteta (menussa kun avaa kynän kuvasta isomman menun, niin siellä on paste). Pastessa voi valita että ottaako sisällön vaiko "lainauksen". Lainauksen etu on se, että jos alkuperäinen muuttuu, niin lainattukin muuttuu. Ja lainatusta voi aina hypätä alkuperäiseen. Ja voi myös merkitä ensin isomman alueen, joka lainataan tai kopioidaan. Tuolle on vaan vielä se este, että kopioimiseen tarvitaan muokkausoikeus. Näin ajatellen voisi tosiaan muuttaa niin, että saa kopioida jos siihen on annettu erillinen oikeus. Eli tuollainen pitäisi lisätä TIMiin. Hyvä idea, katsotaan ehtiikö tämän kurssin aikana.
    
  • VL: toinen suositeltava tapa voisi olla laittaa omia Noteja itselle tärkeisiin kohtiin. Jopa VELPpejä voisi käyttää tähän (käyttöliittymää on hieman vielä kehitettävä).

Monisteen tehtäviin olisi hyvä olla mallivastaukset.

• VL: tätä on aikasemminkin toivottu. Mikä olisi sopiva tapa näyttää ne mallivastaukset ja minkälaisen yrittämisen jälkeen ne saisi? Sekin vaara on että jos ne ovat ihan klikkauksen takana, niin ei mietitä vaan katsotaan vastaus heti. Hyviä ehdotuksia?
• JA: Monisteen vastaukset voisivat olla samantyyppisen linkin alla kuin Demojen ratkaisut jos ei kova homma.
  • VL: se malli on parempi saada siihen tehtävän yhteyteen suoraan. Onko se silloine rityisnen teksti mikä siitä aukeaa vai sellainen että mallivastaus tulee siihen oman vastauksen tilalle. Jos on erillinen teksti, niin siitähän sen voi copy/pasteta tai käsin kopioida omaan vastaukseen.
• HK: Mun mielestä yksi hyvä tyyli olisi antaa vähän samantapaisen tehtävän vastaus siihen viereen, josta voisi osittain apinoida pienellä muokkauksella siihen tehtävään oikean vastauksen. Eli ei tulisi sitä suoraan kopioimista. Itsellä ainakin auttaa jos joitain tehtäviä saa osittain helpotettua näin ja osaa sitten seuraavalla kerralla tehdä itse enemmän itsenäisesti.
• JS: Tämä yllä mainittu tekniikka voisi olla minustakin erittäin toimiva ratkaisu. Ainakin itselle kuulostaa hyvältä keinolta oppia, jos ei ole itsenäisesti ilman mallia saanut tehtävää onnistumaan. Itseä on ainakin auttanut demoissa luennolla tehtyjen koodien mallit apuna tehävän teossa.

• KSK: Ei kai se lieni suuri ongelma, että vastaukset ovat napin takana. Oppimaan on tultu ja jos joku katsoo vain vastaukset heti, niin kyllä se kai jossain vaiheessa näkyy.

Monistetta ei mennä läpi järjestyksessä

• VL: pääpiirteittäin järjestystä seuraillaan ja jokaiselle luennolla on ennakalta merkittu Luennot-sivulle mitä monisteen kohtia pitäisi olla luettuna. En pidä hyödyllisenä lukea sanasta sanaa samaa vaan yritän tehdä samoja asioita toisin termein ja esimerkein. Sitten aikojen saatossa on todettu että joitakin asioita pitää ottaa pala kerrallaan eikä kaikkea kerralla kuten monisteessa on jotkut kohdat. Eli monistetta voi joutua lukemaan useita kertoja, jolloin ensimmäisellä lukemisella saa karkea yleiskäsityksen jostakin ja sitten kun asiaa on käsitelty luennoilla, voi ymmärtää hieman enemmän ja sitten kun tehnyt demoissa ja ehkä harkassa, voi jo jotakin ymmärtää.

• antjuhal: Ei enää liity meidän kurssille, mutta tuli mieleen antaa palautetta silmukan opettamisesta. Minulla meni erittäin kauan oppia ja ymmärtää silmukat. Ne tuntuivat hirveän monimutkaisilta (ainakin minun päässä) ja käyttötarkoitus oli hieman hämmentävä. Demo 7:n tehtävät 1 ja 2 olivat mielestäni TÄYDELLISIÄ esimerkkejä silmukan käytöstä(eli siis ne kohdat kun muutetaan valmiit taulukot silmukoiksi). Jos ne olisivat olleet aloitusesimerkkeinä silmukoissa, olisin todennäköisesti ymmärtänyt asian paljon nopeammin.
  

   - sivumaininta: Tämä mainittiin, mutta kyseisten tehtävien teht.anto on IHAN liian pitkä.
       Vastaus on melkein jo esimerkissä(teht. 1), pakolla sitä voi jotenkin lyhentää...

• VL: oletko katsonut Taunojen palautusvideoita, esim:

• VL: sitten noista tekee itselleen pikkuohjelman ja ajaa sitä debuggerilla. Ja katselee luentoministeesta noita animaatiota alkaen while-silmukka -luvusta.

Harjoitustyö

Harjoitustyötä pelätään ehkä vähän turhaan. Pong, Pallon metsästykset ja jatkossa Hirsipuu ja AngryLego antavat hyviä esimerkkejä. 50% ei tarvitse olla hirveän paljoa. Moni demotehtävä on jo ollut sen tasoinen. Kunhan on olioita joita voi vähän liikutella.

"En ihan täysin ymmärrä monimutkaiselta vaikuttavan harjoitustyörumban opetusarvoa. Työ itsessään on loistavaa harjoitusta, mutta pakolliset esittelyt, suunnittelut ja hyväksyttämiset tuntuvat jotenkin kummalliselta. "

"Kaikista hyödyllisintä oli käydä se läpi ohjaajan kanssa. Saimme hyviä vinkkejä ja ymmärsimme vähän, mitä harjoitustyömme vaatii."

• VL: jos itse suunitellaan aihe ja tehdään se ilman välitavoitteita niin tulos on yleensä täysi kaaos. Aiheen esittelyn tarkoitus on että ohjaajat voivat katsoa että asia on toteutettavissa, mutta ei silti liian helppo. Mutta ei liian vaikeakaan. Aihetta voidaan esittelyssä rajata. 50% näyttö on sen takia että nähdään että jokainen on asiassa edennyt. Muuten joulukuu on ongelma...

• JF: Itselleni harjoitustyön tekeminen on ollut mielenkiintoinen kokemus, koska juuri sen parissa on päässyt hyödyntämään oppimaansa sekä hahmottamaan paremmin pelin rakennetta. Itse asiassa yllätyin kuinka palkitsevaa ja hauskaa se voikaan olla. Myös työn esittely, suunnittelut ja hyväksyttämiset ovat olleet paljon avuksi, sillä niiden avulla on päässyt paremmin etenemään ja varmistamaan sen, että ei haukata liian suurta palaa tai tehdä turhaa työtä (sen vuoksi, että ei tiedetä kuinka edettäisiin). Suosittelen kaikille ajanvarausta ohjaajalle, sillä siellä sai hyviä vinkkejä, kuinka jatkaa pelin työstämistä. Mielestäni on myös tärkeää ottaa apu vastaan, sillä harvoinhan näin hyvin saa henkilökohtaisesti opastusta.

• LE: Itse olen ainakin sitä mieltä, että harjoitustyön eri vaiheiden ns. "tarkastuttaminen" ohjaajilla antaa varmasti tärkeitä neuvoja työn jatkoa ajatellen. Ylipäänsä kurssilla on järjestetty avun saanti melko helpoksi, ja opiskelu on todella hyvin tuettua. Tämä käytäntö on loistava esimerkki siitä. :) Tottakai jo kokeneemmasta ohjelmoijasta tällaiset välivaiheet voivat tuntua turhilta, mutta voihan jokainen kuitenkin aina saada hyviä neuvoja tai jonkin uudenlaisen näkökannan omaan ajatteluunsa.

• ES: Harjoitustyön suhteen toisinaan on harmittanut paljon se, että ohjaajien antamat neuvot ja vinkit ovat kumonneet toisensa täysin. Eli kun viime viikolla ohjaaja A neuvoo tekemään tavalla x, niin seuraavalla viikolla ohjaaja B kertoo, että asiaa ei voi kyseisellä tavalla tehdä.
  • VL: Näissä kannattaa aika tarkkaan kysellä että mistä on kyse. Monesti voi olla kyse kommunikaatio-ongelmasta, missä toisen ohje on ymmärretty eri tavalla kuin on ollut tarkoitus. Toki ohjaajatkin ovat ihmisiä ja asioita voi tehdä monella tavalla ja välttämättä toinen tapa ei ole sen oikeampi kuin toinen. Mutta joskus tiettyyn ongelmaan annettu neuvo voi olla väärä kun sen oneglman kaveriksi nostetaan toinen asia. Esimerkiksi voisi aluksi olla neuvo että laita taulukkoon ja sitten seuraavalla kerralla selviää, että alkioita pitääkin voida dynaamisesti lisätä, jolloin taulukon tilalla lista onkin oikea ratkaisu. Tämänkaltainen refaktorointi on aivan arkipäivää ohjelmoinnissa.
  • VL: sitten kannattaa ehkä yrittää käyttää samaa ohjaajaa mahdollisimman paljon. Se helpottaa monesti kumpaakin, sillä ohjaaja muistaa työn ja ohjattava saa samanlaisia ohjeita (tosin samakin ohjaaja voi antaa eri ohjeita kun ongelma paremmin aukeaa tai tulee lisäinformaatiota mitä ohjattava ei ole aikaisemmin kertonut :-) Toki ohjaajat ovat opiskelijoita ja heillä on omat opintonsa ja siksi hieman vaihtelee kuka ohjaaja on missäkin ohjauksessa. Mutta tämä pitäisi näky Korpista. Ja aikaa varatessa voi yrittää etsiä samaa ohjaajaa.

• JK : "Eli kun viime viikolla ohjaaja A neuvoo tekemään tavalla x, niin seuraavalla viikolla ohjaaja B kertoo, että asiaa ei voi kyseisellä tavalla tehdä". Omalla kohdallani tämä onkin hidastanut harjoitustyöni tekoa huomattavasti kun pääteohjauksissa on korjailtu edellisen kerran virheitä.
  • VL: vert. edellinen vastaus. Kategorisesti ei voi sanoa että joku tapa on oikeampi kuin toinen. Esimerkiksi pääteohjauksissa jos nopeasti ohjaajalta kysyy vaikka miten saa oliot taulukkoon, niin ohjaaja voi vastata tähän kysymykseen. Sitten kun joku tutustuu ajan kanssa voi olla että taulukko ei edes ole järkevä ratkaisu. Mutta nämä ovat hyvin tapauskohtaisia ja olisi kiva saada vähän esimerkkejä millaisista tapauksista on ollut kyse, niin voi keskustella ohjaajien kanssa linjasta.

"Jokaviikkoinen demorumba on alkanut jo tuntua vähän pitkästyttävältä mutta harjoitustyön tekeminen taaas on lisännyt innostusta tosi paljon! Itse asiassa vähän harmittaa että demoja on kuitenkin kokoajan pakko tehdä tosisssaan siinä rinnalla koska ne arvostellaan tenttiin mutta harjoitustyön arvostelu on vain hyväksytty/hylätty."

• VL: tuosta arvostelusta kirjoitin tuohon alemmaksi. Teidän on ymmärrettävä demojen ja harjoitustyön välinen ero. Jos tehtäisiin pelkkää harkkaa, niin osa käyttäisi luennoille opeteltuja asioita ja osa ei. Tiedosta tulisi tilkkutäkkimäistä. Demojen tarkoitus on että kaikki ovat tehneet kaikkea (jotka saavat hyvän arvolauseen demopisteiden ansiota) ja sitten seuraavilla kursseilla voidaan luottaa tähän. Demoissahan on jo jonkin aikaa ollut mahdollisuus korvata niitä sillä, että on demoja vastaavia asioita harjoitellut omassa harjoitustyössään (ks tehtävä H1), eli tällä tavalla voi ainakin muutaman tehtävän edestä siirtää kuormaa sinne HT-puolelle. Eli esim. demo 8:ssa jos harjoitustyössä tekee merkittäviä refaktorointeja tai käyttää listoja, voi sinne laittaa.

• NM: Olen huomannut henkilökohtaisesti, että demojen asiat tuntuvat erilaisilta kun harjoitustyön asiat ja välillä on vaikea soveltaa ristiin, mutta pääosin demojen tekeminen on aina auttanut harjoitustyössä ja myös toisinperin. Demoissa tulee myös todella paljon asiaa, jooita ei välttämättä muuten tulisi käytyä..

"Mielestäni kurssin suoritustapa on toimiva. Demoja on jokaisen pakko tehdä, ja koska niistä voi saada lisäpisteitä, olen toistaiseksi panostanut enemmän demoihin kuin harjoitustyöhön. Harjoitustyötä on kuitenkin mukavampi tehdä kuin demoja, koska siinä on melko vapaat kädet, ja siihen voi panostaa täysin oman mielenkiinnon mukaan. Toisaalta jos haluaa mennä sieltä missä aita on matalin, ei yksinkertaisen harjoitustyön tekemiseen kulu kauheasti aikaa."

"Toivoisin, että ohjaajilla olisi aikaa tai heitä olisi riittävästi ohjaamaan myös etäopiskelijoita kuten minä. Kevään kurssilla (jäi kesken kun motivaatio ei riittänyt tai aika) tuli tunne, ettei heiltä aikaa riittänyt minulle. Lisäksi varausjärjestelmä silloin oli tosi sekava. Toivotaan nyt parasta"

• "Olen samaa mieltä tuosta varausjärjestelmästä itsekin etäopiskelijana. Oli todella sekava eikä mistään meinannut löytää konkreettisia ohjeita sen käyttöön. Onneksi ohjaajat auttoivat asian kanssa siitä kysyttyäni."

"Toivoisin ohjaajilta aktiivisempaa otetta myös etänä opiskeleviin. En saanut kevään kurssilla (motivaatio ei riit- tänyt kurssin suorittamiseen monista syistä) riittävästi ohjausta. Yksi syy oli varausjärjestelmän sekavuus."

"Toisaalta olemme pohtineet muiden kanssa, että miksi harjoitustyöstä ei tule arvosanaa tai voisiko se jotenkin liittyä myös kurssiarvosanaan."

• VL: on äärimmäisen vaikea objektiivisesti arvostella harjoitustyötä. Joku lähtee nolla pohjalta ja tekee omalle tasolleen hyvän työn. Toinen lähtee korkeilta pohjilta ja tekee tasoonsa nähden rimanalituksen, silti parempi kuin edellinen. Kummalle parempi numero? Lisäksi harjoitustyö on usein oppimisprosessi, jossa ohjaajallakin on iso vaikutus ja monesti koodissa on paljon ohjaajan ideoita. Kumpaako arvostellaan, ohjaajaa vai opiskelijaa? En vain yksinkertaisesti tiedä miten arvostelu tehtäisiin niin että kaikki reilut 300 olisivat siihen tyytyväisiä. Kerran yritin vapauttaa tentistä niitä, jotka tekivät kaikki hommat ajoissa ja harjoitustyö oli huippulaatua. Muut opiskelijat suuttuivat.

• VL: Mutta jos joku tässä nyt satsaa työhön enemmän paukkuja, on sillä saadun pääoman muodossa paljon pisteitä enemmn hyötyä tulevaisuudessa. Tosin koska työkalukokoelma on todella keskeneräinen vielä (oliot puuttuu, tietorakenteet puuttuu, algoritmit puuttuu), niin pitkälle viety työ voi olla tehty turhan hanakalilla menetelmillä ja myöhempien kurssien jälkeen siitä tulisi parempi. Itse pelin tekemisen kannalta esim Unity on parempi pohja kun se tarjoaa paremmat mahdollisuudet 3D yms valmiina. Mutta se ei sovi samalla tavalla ohjelmoinnin opetukseen koska osien suhde on vielä hämärämpi. Parempi mennä näin päin.

"Toivoisin, että harjoitustyön aloituksessa autettaisiin enemmän. Itse en oikein käsitä, mistä minun pitäisi aloittaa."

• TL: Harjoitustyön ja demojen yhdistäminen on ollut itselleni vaikeaa, koska harjoitustyön aloittaminen on osunut muiden kurssien tenttiruuhkan kohdalle. Käytännössä olen tehnyt demoista pakolliset 5 pistettä per kerta ja harjoitustyö on jäänyt melko lailla tekemättä. Toivottavasti ohjausaika selventää asioita, mutta ilmeisesti kurssin arvosanaan tulee sakkoa.

• VL: Siellä on niitä demoja joissa on tehty pallojen matesästystä. Olikohan luento 13 kun tehtiin AngryLegoa, siitä on hyvä katsoa mallia. Ja esim. pääteohjaus 3:n lumiukko, johon liitettiin voimia voisi olla kanssa hvyää kertausta.
• HK: Sieltä löytyy myös linkit esim siihen Flappy Bird peliin ja Jypelin ohjesivulle josta löytyy paljon hyviä pohjia ja vinkkejä. Myös siinä Visual Studiossa, kun käynnistää niin valitsee vaan sellaisen pohjna minkä haluaa tehdä ja alkaa sitä muokkaamaan. Olen tämän huomannut itse varsin hyödylliseksi tässä harjoitustyössä.
• VL: Lisäsin harjoitustyösivulle joitakin vinkkejä aloitukseen.
• VL: tällöin kannattaa ehdottomasti käydä juttelemassa ohjaajien kanssa!
  
• AO : Lisäksi Visual Studiossa, kun avaa Jyypelissä esimerkiksi tasohyppelypelin, näkee jo siitä vähän ideaa mistä voisi aloittaa ja miten rakenne voisi olla selkeä tehdä. Kuhan ei mene ihan apinoimiseksi!

• JH: Olisiko mahdollista pitää myös pääteohjauksia nimenomaan harjoitustyön tekoa varten? Välillä tuntuu että pääteohjausajat menevät ohjaajilta demo- tehtävien opastukseen, eikä oman harjoitustyön kanssa saa tarpeeksi jelppiä.

• • ES: Komppaan ideaa! Minusta olisi toisaalta myös hyvä, jos uskallettaisiin kysellä enemmän apua harjoitustyöhön liittyen myös muilta opiskelijoilta - vertaistukea ja -apua siis. Monet kuitenkin painiskelevat samankaltaisten ongelmien parissa peleissään, joten joku osaa aina varmasti auttaa tai edes pähkäillä ongelmaa yhdessä.
• • VL: Kyllä apua varmaan saa. Kannattaa valita pääteohjausaikoja johon on vähän porukkaa ilmoittautunnut, niin ohjaajalla on enemmän aikaa. Mieluummin pitäisin kuitenkin demo6:n jälkeiset ohjaukset nimettöminä, eli molempia saa tehdä, demoja ja HT.

Omat vaikeudet

"Debugger: Tunnen työkalun, mutta en osaa vielä hyödyntää tehokkaasti. Silmät tuijottaa muuttuvia lukuja, mutta korvien välissä ei tapahdu mitään."

• VL: Käytä sitä kuten Villeä. Mieti ennen F10 tai F11 painamista että mitä tulee tapahtumaan. Ja sitten kato tapahtuiko niin. Jos meni eri tavalla kuin ajattelit, niin aloita uudelleen kunnes ymmärrät miksi tapahtui kuten tapahtui.

"Esimerkiksi en tiedä onko testien tekeminen edes mahdollista Xamarinissa, ja debuggeria en ole saanut toimimaan toivotulla tavalla."

• VL: Testit toimii mutta hieman temppuillen Xamarinissa:
  https://trac.cc.jyu.fi/projects/comtest/wiki/xamarin
  Debuggaus kyllä toimii täsmälleen samalla tavalla. Pyytäkää luennolla tekemään joka esimerkki Xamarinilla.

"Kokonaisvaltaisesti olen oppinut kurssin aikana todella paljon, sillä lähtötietoni olivat täysin olemattomat ja olen itsekin yllättynyt, että en ole ihan pihalla."

• VL: näin se pitäisikin mennä. Ja ulkoa ei tarvitse tässä vaiheesa juuri mitään osata eikä tarvitse pysytä ilman mallia tekemään. Mutta mallista pitää pystyä muuttelemaan muita vastaavia.

"Peräkkäisyys on terminä vielä melko vieras.":

• VL: se on koko homman perusta. Suoritus alkaa jostakin kohti (sieltä Main-funktiosta) ja sitten lauseita suoritetaan yksi kerrallaan peräkkäin. Ei siinä järjestyksessä mitä aliohjelmat ovat koodissa, vaan siinä järjestyksessä missä niitä kutsutaan. Joka tapauksessa peräkkäin, eli kun yksi lause on suoritettu, suoritetaan sen jälkeen seuraava.
  
  Rinnakkaisuus on sitten huomattavasti haastavampi asia kun joku voi olla valmista ja joku ei. Jypelissä (ja graafisissa ohjelmissa yleisesti) peräkkäisyys näyttää rikkoutuvan, mutta se piiloutuu tapahtumasilmukan taakse, joka taas on peräkkäisyyttä. Tästä myöhemmillä luennoilla lisää. Mutta peräkkäisyyden ymmärtäminen on lähes välttämätöntä että voi ymmärtää koko ohjelmaa. Yksi asia suositetaan kerraallaan ja vasta kun se on valmis, niin sitten seuraava.

Itse oppijana

"Aploodit siitä, miten selkeäksi tämä kurssi on tehty! Vaikka ohjelmointi on aluksi vaikeaa, kurssin materiaalit ja luennot on tehty niin perusteellisiksi, että kunhan niitä jaksaa lukea ja käydä läpi, niin asiat kyllä oppii. Kiitos vaivannäöstänne!"

• Kyllä, jos lukee ja on aikaa käydä ne luennot ja demojen vastaukset niin kyllä pitäs osata JA
• VL: Kiitoksia :-) Tietty ulkopuoliselle tätä sivua lukiessa voi tulla vaikutelma että kaikki on pielessä, mutta tänne onkin kerätty etupäässä niitä haasteita. On siellä palautteessa tyytyväisyyttäkin.

Aika vähän oli uskallettu laittaa 0.aa osamiseen niissäkään kohdissa, joista ei ole puhuttu vielä mitään :-)

• tuntematon: Voiskohan olla kyse siitä, että termit ja käsitteet eivät ole täysin hallussa, joten, oman osaamisen arvioiminen on sen takia vähän hukassa.

Aikapulaa valitetaan paljon. Jonkin verran sitä, että yliopisto-opiskelun vaativuus on tullut yllätyksenä.

"Opin parhaiten tekemällä tehtäviä. Myös luentojen tarkka seuraaminen on minulle tehokas oppimismetodi. Tehtävien tekeminen saattaa välillä hieman unohtua, joten tarkat deadlinet ovat minulle hyvä asia."

• VL: aika pitkälle kurssi on tämän tyyppiselle oppijalle rakennettu. Ilman aikarajoja hommat jäävät tekemättä kun on aina muuta "kiireellisempää", sen tietää varmaan jokainen kohdallaan. Siksi myös ne HT näytöt. Minäkään en opi mitään jos en itse tee ja kokeile.

"Yliopisto on yllättänyt rankkuudellaan. Olen ollut aiemmin hyvä koulussa ja sanoisin, että opiskelu ja koulu on minulle ollut helppoa. Nyt kuitenkin aihealue ja kaikki on niin uutta, olen joutunut todellisen opiskelun pariin. Kurssit vaativat todella paljon aikaa ja ymmärrystä."

• VL: joo, tämä on aika erilaista kuin koulussa kun on vapaus ja vastuu. Tosin Ohj-kursseilla vapautta on olosuhteiden takia viety aika paljon aikataulujen ja pakkojen muodossa (nostanut läpäisyä merkittävästi). Eli varautukaa tulevilla kursseilla tekemään itsellene tiukat aikataulut jos kurssi ei niitä teille tuo. Muuten hommat kasaantuvat helposti.

• MK: Kommentin kirjoittajalle tsemppi-terveisiä: Uskon että homma helpottuu, kun teet ahkerasti töitä ja aikaa vähän kuluu. Yks kaks päässä kuuluu joku ihmeen naksahdus ja huomaat, että olet päässyt sisään siihen, mitä opiskelet. Uusien asioiden kanssa käy usein niin.

• NM: Ohj1-kurssi on nimenomaan työtä teettävä kurssi demojen takia.. Aina menee kokonainen päivä viikosta ohjelmoinnin parissa ja harjoitustyöhön käyttäisi varmasti enemmänkin aikaa, jos sitä aikaa olisi..

"Opin parhaiten tekemällä itse ja omassa rauhassa, ilman että tarvitsee poistua asunnosta viikkoon."

• "Komppaan tätä"
• AV: Muuten sama, mutta se sunnuntain ja maanantain välinen yö on se milloin hommat hoituvat, enkä edes yritä aikaisemmin. +8p kuitenkin joka kerta, poislukien demo 8.
• TT: Itsellä ollut myös sama taktiikka alusta asti. Jossain vaiheessa kyllä mietin josko noihin tehtäviin kannattaisi ryhtyä hieman aiemmin, mutta hyvin on tähän asti toiminut.

"Kaikki maalaisjärjellä menevä toimii. Ohjelmointi ei."

• VL: ohjelmointi on nimenomaan maalaisjärjen käyttämistä. Tosin välillä pitää olla eksakti. Pois turha mystifiointi! Väitän edelleen että ongelma on se, että ongelmia ei pohdita perinpohjin ennen koodaamisen aloittamista. Seuraavalla Ohj1 kurssilla tullaan olemaan tiukkoja sen suhteen, että ohjaaja ei auta yhtään jos ei ole kynällä ja paperilla piirretty ongelmaa ja selkeästi yritetty sitä ensin ratkaista.

Ruusuja ja risuja

"Kurssi on mielenkiintoinen ja erittäin hyvin järjestetty. Materiaali on monipuolinen, mitään ei pakoteta tekemään tavalla x, ja opettaja osaa arkipäiväistää kaiken! En ymmärrä, kuinka kurssia pelätään niin paljon - onko syynä se, että kurssilla joutuu tekemään töitä..?"

• VL: tuo oli aika hyvin tiivistetty :-) Mutta tuo pelätään on vähän paha asia! Leivittääkö joku huhuja jotka eivät pidä paikkaansa. Aikanaan työelämään menneiltä kun taas tulee kiitosta siitä että "pakotit" tekemään. Pitäisikö ainejärjestöjen tuntea vastuunsa eikä kertoa niiden kokemuksista, jotka eivät tehneet hommia/olleet motivoituneita, vaan niiden, jotka tekivät kuten piti ja kaikki meni hienosti. Kurssin läpäisy on nyt 70% ja suurin osa ei-läpäisevistä hyppää kelkasta kesken pois. Nyt jo 10% aloittaneista. Mennäänkö liikaa opintopisteiden perässä eikä sen että haluaan oppia asioita?

• MK: Komppaan kirjoittajaa. Ja millä muulla kurssilla käydään tällaista keskustelua kuin tässä nyt! Kurssilla on kuitenkin yksi iso haaste: opiskelijoiden erilainen lähtötaso ja tarpeet. Kurssin toimintamalli sopii varmasti hyvin niille, jotka ns. ovat jo sisällä ohjelmoinnin maailmassa. Meille jotka vasta olemme esikoulussa, sopisi ehkä aluksi paremmin sellainen eskarityylinen meininki, jossa hierottaisiin asioita monta kertaa ja muokattaisiin aivoratoja ohjelmoinnissa tarvittavaan ajatteluun. Eli siirtäisin resursseja sairauksien hoitamisesta (Pahasti pihalla) ennaltaehkäisyyn. Kirjoitin jossakin ylempänä, että voisi olla jokin valmistava kurssi. Tai sitten vaan jaettaisiin kurssin kahteen osaan, joiden opintopistemäärä olisi vähän enemmän kuin tämän kurssin. Ensimmäisen osan pidemmälle ehtineet voisivat suorittaa demot tekemällä ja kurssin toisessa osassa oltaisiin kaikki paremmin samalla viivalla. Kuulin että opetussuunnitelmaa ollaan uudistamassa - tässä ajatuksia pohdittavaksi tämän kurssin osalta.

• PT : Harjoitustyön tarkastamiseen tarkoitettujen aikojen varaamisen voisi hoitaa paremmin. Ajat kannattaisi tulla järjestelmään jo reilusti aiemmin kuin nyt 50% tarkastukseen. Ajat menivät nopeasti eikä ollut mahdollista saada aikaa enää, jotta voisi tarkastuttaa työnsä sovittuun deadlineen mennessä.
  • VL: opiskelijoita ei rangaista jos meillä ei resurssipulan takia riitä ohjausaikoja. Silloin saa luonnollisesti takarajoihin lisäaikaa. Mutta ei sekään ole reilua että kaikki tulevat näyttämään pe klo 15:50 :-) Eli heti kun on itsellä valmista, niin näyttämään. Ja mielellään tekee himpun etupainotteisesti, niin ei ole takarajojen kanssa stressiä (no uskonko tuohon itsekään että jotakin voisi tehdä etukäteen :-).

• ES: Ylipäätään aikojen varaamisesta voisi olla enemmän tietoa tarjolla. Milloin aikoja tulee varattavaksi, miten varaaminen käytännössä toimii, miten pitkälle aikoja deadlinen jälkeen on tarjolla jne. Nyt on tullut vähän ylimääräistä stressiä siitä, kun ei edes ymmärrä,miten ja milloin ajanvaraus aina toimii.

• ES: Lisäksi tuntuu olevan ristiriitaista tietoa siitä, saako harjoitustyötä näyttää pääteohjauksissa vai ei. Sivut sanoo yhtä, ja yksi ohjaaja toista ja toinen ohjaaja taas jotain muuta.
  • VL: yritetään parantaa tästä tiedotusta!
• JA: Olen etäopiskelija ja toivoisin, että harjoitustöiden ohjausta olisi yhtä lailla myös etäopiskelijoihin nähden - VL: siihenhän on perustettu oma ryhmä ja ohjausta saa kun pyytää ohjaajalistalta (kohtuuden rajoissa, etäohjaus on paljon kalliimpaa kuin paikalla olevin ohjaaminen).

• Tuntematon: Onko annetusta palautteesta ollut hyötyä kurssin järjestäjille? Ja onko se ollut samankaltaista kuin aiemmin? Toivottavasti palaute olisi kuitenkin ollut enimmäkseen hyvää, koska kurssihan on erittäin hyvin järjestetty. :)
  • VL: onhan siitä ollut. Tosin osa "palautteesta" on sellaista, että sen voisi antaa ilmankin "palautetta", eli varmaan jatkossa joku tällainen kanava kannattaa laittaa pystyyn heti kurssin alusta jos joku ei postilistalle uskalla laittaa selalisista epäkohdista, joita voisi heti korjata.
    Minusta useita tänne tulleita toiveita on ehditty toteuttaa kurssin aikana ja olisi ehditty aikaisemminkin kun olisi vaan saanut tietää.
    
    Varsinaista palautetta on laidasta laitaan kuten ennenkin. Ja se riippuu luonnollisesti aika pitkälle kurssilaisten onnistumisesta kurssilla. Ehkä eniten eroaa se, että etäopiskelijoista on tullut vaativampia. Ennen ovat kiitelleet mahdollisuudesta, nyt pitäisi olla samat edut kuin läsnäolevilla :-)

• ES: Ruusuja pääteohjausten ja pp-ryhmien ohjaajille! Minusta ohjaajat jaksavat todella urhoollisesti neuvoa pahimpiakin tampioita. Neuvontatavat ovat myös hyvät - ei aina suoria vastauksia, miten asiat kuuluu tehdä, vaan laittatte opiskelijat itse miettimään, törkitte vain sopivasti oikeaan suuntaan. :)

• PT : Halusin myös tulla kommentoimaan samaa, että olen pääteohjauksissa saanut todella kärsivällistä ohjausta ja apua sillä hetkellä olevaan ongelmaan! Olen huomannut uskaltavani myös kysyä ongelmista enemmän ohjauksilla ja tätä kautta ymmärtänyt paljon enemmän, enkä ole enää kysyessä tuntenut itseäni menetetyksi tapaukseksi ohjelmoinnin kannalta, koska fiilis näissä ohjauksissa on hyvä. Tästä kiitosta! :-)

Konkreettisia ehdotuksia

• VL: luennoilla enemmän opiskelijoiden kysymyksiä, niin tietää mitä tarkentaa

• VL: demoista selkeitä osoituksia, missä tehtäviä voi parantaa
• olisiko demojen jälkeen mahdollista koota missä asioissa opiskelijoilla oli eniten vaikeuksia? l JA

• TS: Ohjaajausaikojen varaussysteemiä olisi hyvä hieman rukata. Korpin varaussysteemiä voisi kehittää siten, että kaikkien ohjaajien varattavat ajat näkyisivät samaan aikaan kalenterissa. Valtaosalle kurssilaisista ei liene merkitystä kuka heitä ohjaa kunhan saa joltakulta sitä ohjausta. Korpin nykyinen systeemi on myös vähän "tyhmä" kun se kadottaa kurssin ja kurssin muut ohjaajat valikosta kun katsoo olisiko jollekkin tietylle ohjaajalle aikoja, vaikkapa ensi viikolle.
  • VL: viesti välitetty Korppi-ylläpidolle, mutta tuskin tähän tulee muuutosta koska Yliopiston hallinto on ajamassa Korpin kuoliaaksi ja sitä ei enää oikeastaan kehitetä :-(

• VL: demoista vapaahetoisia "hieromisdemoja"
  • lekakatt: Kävisikö liian tylsäksi, jos tehtäisiin jotakin ohjelmapätkää/ peliä alusta saakka siten, että joka demossa lisättäisiin siihen uusia ominaisuuksia siten, että sama pohja toimisi siis ihan alusta saakka, mutta ohjelmasta/pelistä tulisi joka demon jälkeen hieman laadukkaampi? Tämä ehkä "pakottaisi" myös demovastausten ja oman tuotoksen kriittisempään tarkaste- luun, kun olisi pakko saada koodista toimiva seuraavaa demokertaa varten.
  • VL: vähen semmoisiahan tässä on ollut kuvaajan ja AngryLegon suhteen. Ongelma lienee se, että kun ei ole se oma harkka, niin ei samalla tavalla innosta. Jos kaikki tekisivät riittävän samanlaista harkkaa, niin silloin jotakin voisi lisätä aina omaan.
    
  • VL: Mutta tää ei ollut ihan mitä hain tuossa, eli sitä että pitäisi tehdä tehtäviä jotka ovat samanlaisia kuin kuin demotehtävät, joilla voisi treenana. Yksi tyypillennen vaikka se Fahrenheit joka oli monella yllättävän vaikea tehtävä.

• • ES: Ensimmäiseksi: aivan valtava kiitos siitä, että hieromisdemoja tuli, ja vieläpä niitä ilmeistyi demo9:iin lyhyellä varoitusajalla. Toisekseen: vaikka saisi tehtyä pisteitä riittävästi muista tehtävistä, niin voisiko itseään saada hieroskella hieman PP-tehtävissä (sen jälkeen, kun riittävät pisteet on tullut hankittua muista tehtävistä)? Ne ovat niin houkuttelevia välipaloja, että on vaikea pitää näppejään erossa niistä.. ja vielä, kun ihan oikeasti kokisin, että niiden tekemisestä voisi vähän hyötyäkin - koska kaikesta ohjelmoinnista tuntuu olevan tällä hetkellä hyötyä rutiinin saavuttamisessa.. - VL: Toki PP:tä saa tehdä itsensä kehittämiseksi. Jos pisteitä on jo muista, niin ei tuo laskuja sotke. - VL: periaatteessa näitä "kertaustehtäviä" voitaisiin laittaa lisääkin. Mutta se pitäisi miettiä mikä on pisteytys suhteessa oikeisiin tehtäviin, koska kauhean montaan en keksi mitä oikeista voisi jättää pois. Kovasti jokaisen kohdalla on mietitty, että onko sillä varmasti niin suuri "sanoma" että se pitää jättää paikalleen. Ja tehtävämäärän ei pitäisi kokonaisuutena lisääntyä, pikemminkin vähentyä.

• TS: Pahasti pihalla -ryhmien nimet voisi muuttaa tuleville kursseille vähän vähemmän luontaantyöntäviksi. "Pahasti pihalla"-nimi sisältää turhan negatiivisen vivahteen, mahdollisesti ryhmissä voisi käydä enemmän heikossa jamassa olevia opiskelijoita jos ryhmä olisi nimetty neutraalimmin.

• VL: pääteohjausten ohjaajien parempi allokointi

  • antjuhal: Itse ehkä tykkäisin siitä, että kaikki pääteohjaukset olisivat pahastipihalla -tyyppisiä. Niissä tehtäisiin tiettyjä tehtäviä ja ohjaajat kävisivät tarkistamassa, että jokainen saa ne tehtyä. Huonona puolena ohjaajia tähän todennäköisesti tarvitsisi hieman enemmän. Siellä saa tälläkin hetkellä kyllä odotella vuoroaan, joten ohjaajien lisääminen olisi mukavaa! PP:t olisivat vieläkin samoja, mutta taso alhaisempi
  • VL: meidän on pakko kuitenkin pitää kaiki ne nykyiset ohjaukset, jossa opetellaan komentoriviltä kääntäminen, Visual Studion käyttö, debuggus jne. Eli en hirveästi näe mahdollisuutta poistaa noita kuutta ekaa ohjausta. Sitten sen jälkeenhän aihe on vapaa, eli useimat tekevät demoja ja osa harkkaa. Sitä ei mikään estä, että koko systeemin rinnalla olisi vielä vapaahetoinen demoja mukaeleva aihe, jopa vähän liittyen tuonne aikaisemmin mainittuuun "hieromiseen". Kysymys on vaan että kun hommaa on nytkin, niin tekisikö kukaan?

• TS: Kurssilla oli ennen hyvä jatkomoduuli harjoitustyön siirtämisestä windows7-puhelimelle. Vastaavanlaisen laajennoksen voisi kehitellä ensi vuodeksi myös androidille, sillä sekä xamarinilla että Visual studiolla pitäisi olla android-pelin luomismahdollisuus. Siitä en toki tiedä onko pelin muuttaminen android-pohjaiseksi kuinka työlästä vrt win7-puhelimelle muuttamisessa. Tämä lisämoduuli voisi tuoda hyvää lisäintoa kurssin myötä ohjelmoinnista kiinnostuneille ja antaisi hyvän ensikosketuksen myös mobiilisoftien ohjelmointiin. Android-laajennos voisi olla myös mielenkiintoisempi kuin aiempi win7-phone laajennos, sillä käyttöjärjestelmä on valtaosalle opiskelijoista tuttu.
  • VL: ongelmana on se, että aikaisemmin Jypeli-pelejä ei saanut ilmaiseksi käännetyä Androidille,koska olisi pitänyt olla Xamarinin maksullinen versio. Nyt lisenssipolitiikkaa on muutettu ja pitäisi voida tehdä isompiakin pelejä ilmaiseksi (Jypelillä tulee tässä mittakaavassa iso peli, koska siihen tulee aina Jypelin kirjasto mukaan). Nyt syksyn aikana kukaan ei ole ehtinyt perehtyä siihen että miten nuo saadaan käännettyä puhelimelle. Tarkoitus oli, mutta muiden hommien määrä on yllättänyt. Mikäli löytyy joku noheva joka ehtisi asian kokeilla ja kirjoittaa ohjeen, palkitaan vähintään opintopisteillä. Totta on että WP on kuollut. Se WP-käännös vaan on helpompi tehdä kun Visual Studio on sitä paremmin tukenut. Itsekin vaihdoin Androidiin ja tämä kiinnostaisi jos vaan aikaa löytyisi.

• VL: luentomonisteeseen mallivastauksia. Miten?
  • jupelied: Miten olisi, jos mallivastauksen saisi esiin vaikkapa viiden epäonnistuneen yrityksen jälkeen? Yritysten pitäisi kuitenkin poiketa toisistaan riittävästi, ettei kukaan vain spämmäisi tallenna-nappia ja saisi ratkaisua siten esiin.
  • VL: tai ehkä lisäksi olla riittävästi aikaväliä edellisiin tehtäviin?
  • olilisok: Onnistuisiko luentomonisteen tehtäviin lisätä oljenkorsia kuten demoharjoituksissa, joiden avulla tehtävän saisi varmasti läpi. Ja oikea vastaus tulisi näkyviin esim. 2*oljenkorret yritysten jälkeen?
  • VL: mikä ettei? Pikainen apu olisi jos joku lähtisi "demopistepalkalla" tuota tekemään. Se mallivastasten avautuminen ei suurella todennäköisyydellä tälle kurssille ehdi, mutta nuo "oljenkorret" voisivat ehtiä jos joku niitä ehtisi kirjoittaa. Ensin pitäisi jotenkin kartoittaa kiireellisimmän monisteen tehtävät.
  • HK: Minusta nuo oljenkorret on hyvä idea, ja niistä on ollut apua tähänkin mennessä. Valmiin mallivastauksen antamisen kannalla en kuitenkaan ole, ja jos se on 'pakko' antaa, niin sitten vähennetyllä (esim 0,5) pistemäärällä, ja esim. vain pakollisista tehtävistä.
    • VL: Tässä puhuttiin monisteessa olevien tehtävien mallivastauksista ja niistä ei ole siinä mielessä tarkoitus antaa pisteitä, vaan ne toimivat vapaahetoisena harjoittelualustana "oikeita" demotehtäviä varten.

• TS: Demoryhmät voisi jakaa alkupään ja loppupään demoryhmiin, joista opiskelijat voisivat tulla niihin joissa heillä oli hankaluuksia. Tällä hetkellä kun tilanne on se, ettei loppupään demotehtäviä käydä läpi demoluennoilla laisinkaan. Vaihtoehtoisesti jokin lyhyt video näiden läpikäymisestä toimisi myös malliohjelmia paremmin.
  • VL: kokeiltiin parina syksynä niin, että toinen demoryhmä oli alkupään tehtäville ja toinen loppupään. Paikalla oli 1-2 opiskelijaa :-( Videot voisi periaatteessa olla, mutta niiden tekeminen yksin on maailman tylsin homma... :-(

• AR: Ehdotan, että kurssin alussa ensimmäinen viikko olisi varattuna kaikille niille, jotka aloittavat kurssin täysin "nollasta". Tämä "easy" aloitus sisältäisi pehmennetyn alun, jossa käsiteltäisiin uusia käsitteitä, kerrottaisiin ohjelmoinnista yleisesti ja rakennettaisiin jokaiselle mielikuva ja edes jonkinlainen alkuymmärrys esimerkiksi juuri noista käsitteistä. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että esimerkiksi juuri nuo käsitteet ja ohjelmoinnin ajatusmaailma on ollut monelle kuin "märkä rätti" vasten naamaa ja osaltaan alkuviikkojen hätäännys johtuu tästä. Toisaalta kaikki ne, jotka jo osaavat ja tietävät ko. asiat, eivät kyllästyisi heti alkuunsa vaan jättäisivät vain ensimmäisen viikon väliin. Jos kokonainen viikko tähän on liian paljon, voisi tämän kaltainen aloituspaketti olla ihan hyvä välittää vaikka sähköpostitse (tms) kautta kurssilaisille ennen kurssin alkua.

  • VL: mielestäni alku meni "rättiä" luuntottamatta ihan hyvin. Porukka teki paljon demoja, sai lumiukolle silmät, sai käännettyä ohjelmaa komentoriviltä jne. Pikemminkin sen jälkeen ei ole uskallettu palata noihin vanhoihin asioihin. Jo Tauno 2 demopalautus sisälsi melkein kaiken mitä kurssilla on:

    • taulukot
    • silmukat
    • muuttujat

    Tuohon kun lisätään se pääteohjauksen 3 lumiukko, jossa tökitään palloja, niin kaikki on siinä. Sen jälkeen asioita on vaan tarkennettu. Mutta totta että itse ohjelmoinnin merkityksestä nykymaailmassa voisi olla hieman enemmän, mutta sitten sanotaan ett on "ylimääräistä sälää".

  • VL: Tuosta viimemainitusta aloitettiinkin kirjoittamaan uutta sivua (joka ehkä yhdistetään monisteeseen ehkä ei): Mitä ohjelmointi on.