Harjoitus: Tietokannan luominen SQL:llä

Harjoituksessa 3.1 määrittelimme relaatiotietokannan kaavan opiskelijatietokannalle. Tässä harjoituksessa rakennamme varsinaisen opiskelijatietokannan aiemman harjoituksen relaatiotietokannan kaavan perusteella.

Tällä kurssilla relaatiotietokantojen luomiseen ja käsittelyyn käytetään SQLite-ohjelmaa. SQLite on tietokannanhallintajärjestelmä, joka soveltuu pienten relaatiotietokantojen luomiseen ja hallintaan. SQLite:ssa tietokannat määritellään ja hallitaan SQL-kyselykielellä.

Tämä harjoitus on jatkoa Harjoitukselle 3.1. Tee ensin Harjoitus 3.1 ennen kuin aloitat tämän harjoituksen.

Ennen harjoituksen aloittamista tutustu seuraaviin lukuihin:

Luku 4.1, jossa SQL-kielen perusajatus ja olennaiset käsitteet.
Luku 4.3, jossa esitetään tietokannan rakenteen määrittämiseen tarkoitettua CREATE TABLE -syntaksia.
Luku 4.2, jossa esitetään SQL-kielen syntaksia. Tässä harjoituksessa riittää, että alkuun silmäilet lukua. SQL-kieltä pääsee harjoittelemaan paljon laajemmin Harjoituksessa 4.2.

Huomautus

Jos huomaat virheitä tai sinulla on kysyttävää tehtävistä, ota yhteyttä kurssin opettajiin

lähettämällä sähköpostia osoitteeseen itka2004-opet@tim.jyu.fi
laittamalla viestiä kurssin Teams-ryhmään tai osallistumaalla ohjauksiin: Teams ja ohjaukset

Tehtävänanto

Jatketaan Harjoituksessa 3.1 työstettyä opiskelijatietokantaa. Muodostetaan edellisessä harjoituksessa tehdyn opiskelijatietokannan rakenteen perusteella SQLite-tietokanta.

Seuraa alla olevissa osioissa olevia vaiheita ja täydennä alla oleviin palautuslaatikoihin vastauksia sen perusteella. Löydät jokaisen osion lopussa tarkistuspainikkeen, jolla voit testata vastauksesi oikeellisuuden.

Taulun rakenteen määritys

# openTaulut

Aloitetaan määrittelemällä jokin relaatiokaavassa olevaa relaatio SQLite-tauluna.

Luodaan ensin taulu Tiedekunta, sillä sitä vastaava relaatio on aika yksinkertainen:

Tiedekunta (id, nimi)

SQL-kielessä taulu määritellään seuraavalla syntaksilla (ks. Luku 4.3):

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*
);

Yllä olevan syntaksin ja relaatiokaavan perusteella Tiedekunta-taulu määritellään SQL-kielellä seuraavasti:

-- Tapa 1: Suositeltu tapa kirjoittaa taulun määrittely
CREATE TABLE Tiedekunta (
  id,
  nimi
);

Huomautus

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Jokainen SQL-kielen komento tulee päättää puolipisteeseen ;. Toisin sanoin jokaisen CREATE TABLE-komennon lopussa on puolipiste.
SQL-kielen määreet voi kirjoittaa joko isolla tai pienellä. Eli siis create table ja CREATE TABLE tarkoittavat samaa asiaa. SQLite:ssä lisäksi taulujen ja sarakkeiden nimissä kirjainkoolla ei ole oletuksena merkitystä.
SQLite poikkeaa muista tietokannanhallintajärjestelmistä niin, että taulujen määrittelyn yhteydessä tietotyyppi ei ole pakollinen. Sama ei kuitenkaan välttämättä päde muissa tuotteissa!
Sarakkeen nimessä ei tule olla välilyöntejä (vaikka SQL-kieli sitä sallii). Korvaa välilyönnit esimerkiksi alaviivalla _.
SQLite:ssä sisennyksellä eikä rivinvaihdolla ole yleensä merkitystä. Siispä yllä oleva Tiedekunta-taulu voi määritellä vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla
```
-- Tapa 2: Kaikki samalla rivillä
CREATE TABLE Tiedekunta (id, nimi);

-- Tapa 3: SQL-määreet ovat pienellä
create table Tiedekunta (id, nimi);

-- Tapa 4: Rivinvaihdot ja sisennykset satunnaisesti
create TABLE Tiedekunta (
   id,
nimi);
```
Kaikki yllä olevat tavat määritellä taulu Tiedekunta ovat sallittu. Suositus on kuitenkin Tapa 1, eli jokainen sarake on omalla rivillä. Tämä helpottaa taulukon rakenteen tulkitsemista erityisesti, kun taululle ja sarakkeille määritellään eheysrajoitteet.

Määritä seuraavaksi alla olevaan palautuslaatikkoon kaksi taulua yllä olevan esimerkin mukaan: Tiedekunta sekä Laitos. Tässä vaiheessa ei tarvitse merkitä sarakkeiden tyyppejä eikä eheysrajoitteita, vaan niitä käsitellään seuraavassa vaiheessa.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# ex41-step1

Taulun perusavaimen ja viiteavaimen määritys

# openEheysrajoitteet

Määritetään sitten perusavain ja viiteavaimet tauluille Tiedekunta ja Laitos.

Perusavain (ks. Luku 4.3 ja Luku 3.1) käytetään yksilöimään jokainen taulussa oleva rivi. Taulun jokaisella rivillä perusavaimen arvo tulee olla erilainen. SQL-kielessä perusavain voi määrittää kahdella tavalla: sarakkeen määrittelyn yhteydessä tai sarakkeiden jälkeen. Tässä harjoituksessa keskitymme erityisesti jälkimmäiseen merkintätapaan:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*[,
	PRIMARY KEY (sarake[, sarake]*)]?
);

Tässä tavalla taulun perusavain määritetään sarakkeiden määrittelyn jälkeen PRIMARY KEY-määreellä. Musta, että perusavaimeen voi kuulua yksi tai useampi sarake.

Tarkastellaan relaatiota Tiedekunta. Relaation kaavasta nähdään, että relaation perusavaimessa on vain yksi attribuutti: id. Lisätään siis perusavaimen määrittely taulun Tiedekunta määritelmään:

CREATE TABLE Tiedekunta (
  id,
  nimi,
  PRIMARY KEY (id)
);

Viiteavain (ks. Luku 4.3 ja Luku 3.1) määrittää sarakkeen tai sarakkeita, joiden arvot ovat samoja kuin jonkun toisen taulun sarakkeiden arvot. Viiteavaimen tarkoitus on mahdollistaa eri taulujen rivien välisten suhteiden kuvaamista.

Viiteavaimen määritys ei ole lähtökohtaisesti pakollinen SQL-kielessä, mutta sen avulla tietokannanhallintajärjestelmä helpottaa viitteiden hallintaa. Eri tietokannanhallintajärjestelmät saattavat tarjota hieman erilaista ominaisuuksia, kun viiteavain merkitään tauluun. Esimerkiksi SQLite

osaa taulun rivejä lisätessä varmistaa, että viiteavaimeen kuuluvien sarakkeiden arvot todellakin viittaavat toisen taulun johonkin riviin (esim. estää, ettei tilaukseen lisätä tuotteita, joita ei ole olemassa);
osaa automaattisesti päivittää viiteavainten arvot jos viitatussa taulussa tapahtuu muutoksia (esim. päivittää tuotteen tunnus kaikissa tauluissa jos se vaihtuu tuotteella),
osaa varmistaa, että viitatun taulun rivejä ei voi vahingossa poistaa jos niihin on viite jossain toisessa taulussa (esim. estää, ettei tuotteen tietoja voi vahingossa poistaa, jos joku on tilannut sitä).

Oletuksena SQLite ei tee mitään varmistuksia viiteavaimen oikeellisuudelle, vaan se tulee kytkeä erikseen. Tässä materiaalissa viiteavainten oikeellisuuden tarkistus on aina päällä. Jos teet omaa SQLite-tietokantaa, katso virallinen ohje viiteavaimista.

Viiteavaimen määrityksen syntaksi on hieman perusavaimen syntaksia laajempi:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[, 
	sarake tietotyyppi]*[,
	PRIMARY KEY (sarake[, sarake]*)]?[,
	FOREIGN KEY (sarake[, sarake]*) REFERENCES isäntätaulu (sarake[, sarake]*)
	  [ON UPDATE [RESTRICT|SET NULL|CASCADE|SET DEFAULT]]?
	  [ON DELETE [RESTRICT|SET NULL|CASCADE|SET DEFAULT]]?
	]*
);

Huomautus

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Huomaa yhteys relaatiokaavassa olevaan viiteavaimen merkintään.

Esimerkiksi merkintää Taulu1.sarake -> Taulu2.sarake vastaava määre on
```
FOREIGN KEY sarake REFERENCES Taulu2 (sarake)
```
Taulu, jonka sarakkeisiin viiteavain viittaa, kutsutaan usein isäntätauluksi. Vastaavasti taulu, johon viiteavain määritellään, kutsutaan usein renkitauluksi. Yllä olevassa esimerkissä siis Taulu1 on renkitaulu ja Taulu2 on isäntätaulu.
SQL-kielessä samaan viiteavaimeen voi kuulua useampi sarake. Tälle on olemassa kaksi merkintätapaa, jolla voi olla pieni merkitysero.

Esimerkiksi jos relaatiokaavassa lukee

Taulu1.sarake1 -> Taulu2.sarake1
Taulu1.sarake2 -> Taulu2.sarake2

niin SQL-kielessä määre
```
-- Tapa 1
FOREIGN KEY (sarake1, sarake2) REFERENCES Taulu2 (sarake1, sarake2)
```
tarkoittaa, että sekä sarake1 että sarake2 yhdistettynä viittaavat johonkin yhteen taulussa Taulu2 olevaan sarakkeeseen. Eli sekä sarake1 ja sarake2 tulee viitata aina samaan riviin!

Puolestaan
```
-- Tapa 2
FOREIGN KEY (sarake1) REFERENCES Taulu2 (sarake1),
FOREIGN KEY (sarake2) REFERENCES Taulu2 (sarake2)
```
tarkoittaa, että sarake1 viittaa johonkin taulussa Taulu2 olevaan riviin, ja sarake2 myös viittaa johonkin taulussa Taulu2 olevaan riviin. Eli sarake1 voi viitata eri riviin kuin sarake2!

Tämän materiaalin tehtävissä on harvoin merkitystä, kumpaa muotoa käyttää. Jos olet epävarma, käytä tapaa 2, joka on hieman sallivampi.
Lisämääreellä voi kertoa, miten SQLiten tulee toimia, jos isäntätaulussa muokataan (ON UPDATE) tai sieltä poistetaan (ON DELETE) rivejä, joihin renkitaulun rivit saattavat viitata (katso myös lisätietoja viite-eheyden säilyttämistä Luvussa 3.1). Vaihtoehdot ovat:
- NO ACTION ei tee mitään (tämä on oletus)
- RESTRICT estää sarakkeen muutokset tai rivin poiston isäntätaulusta.
- SET NULL asettaa sarakkeen arvon tyhjäarvoksi renkitaulussa.
- CASCADE vyöryttää isäntätaulussa tapahtuneet muutokset renkitaulun sarakkeeseen (eli poistaa rivejä tai päivittää sarakkeiden arvoja automaattisesti).
- SET DEFAULT asettaa renkitaulun sarakkeen arvoksi sarakkeen oletusarvon.
Jos lisämäärettä ei anneta, SQLite ei tee oletuksena mitään (ns. NO ACTION).

Tarkastellaan relaatiota Laitos. Relaation kaavasta huomataan, että relaatiolla on olemassa viiteavain:

Laitos.tiedekunta_id -> Tiedekunta.id

Tässä tapauksessa viitteen isäntätaulu olisi Tiedekunta ja renkitaulu olisi Laitos. Mietitään, miten tulisi menetellä, jos tiedekuntia muokattaisiin tai poistettaisiin:

Jos tiedekuntaa poistettaisiin, jäisi mahdollisesti laitoksia ilman tiedekuntaa. ER-kaaviossa kuitenkin vaadittiin, että laitos kuuluu aina johnkin tiedekuntaan. Siispä on järkevää, että tiedekuntia ei saisi poistaa jos siihen kuuluu laitoksia. Toisin sanoin ennen tiedekunnan poistoa tietokannan käyttäjän vastuulla on siirtää laitokset toiseen tiedekuntaan ennen tiedekunnan poistamista.
Tiedekunnan id on yksilöllinen ja pysyvä arvo, eli saman tiedekunnan id:n voi olettaa olevan aina sama. Eli ei ole syytä käsitellä tapausta tiedekunnan id:n muutokselle.

Tämän perusteella muutetaan taulu Laitos seuraavaan muotoon:

CREATE TABLE Laitos (
  id,
  nimi,
  tiedekunta_id,
  FOREIGN KEY (tiedekunta_id) REFERENCES Tiedekunta (id)
    ON DELETE RESTRICT
);

Täydennetään edellisessä osassa olevat taulujen Laitos ja Taulukko määritykset lisäämällä niihin perusavaimet ja mahdolliset viiteavaimet.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# ex41-step2

Sarakkeiden tietotyyppien ja eheysrajoitteiden määritys

# openTietotyypit

Seuraavaksi määritellään tarkemmat tietotyypit taulujen sarakkeille.

Oletuksena SQLite-tauluissa sarakkeisiin voi tallentaa mitä tahansa dataa. Toisin sanoin esimerkiksi SQLite sallii, että Opiskelija-taulussa on rivejä, joissa aloitusvuosi on 'kissa' tai että kurssin laajuus on 1.1.1996. Jotta vältytään virheiltä tallentaessa dataa tauluihin, kannattaa jokaiselle sarakkeille määrittää tarkka tietotyyppi.

Tietotyypit eroavat jonkin verran eri tietokannanhallintajärjestelmien välillä. Lähtökohtaisesti kaikki SQL-kieltä tukevat tietokannanhallintajärjestelmät tukevat alla olevia tietotyyppejä (ks. Luku 4.3).

Tietotyyppi	Selite	Käyttöesimerkki	Esimerkkisarake	Esimerkkiarvo
CHAR, CHARACTER	määrätyn mittainen merkkijono	`CHAR(10)`	`henkilötunnus`	`'111111-XXX'`
VARCHAR, CHARACTER VARYING	vaihtelevan mittainen merkkijono	`VARCHAR(20)`	`etunimi`	`'Seppo'` tai `'Viljami'`
INTEGER, INT	kokonaisluku	`INT`	`syntymävuosi`	`1990`
NUMERIC	(desimaali)luku (kokonaisosa ja desimaaliosa mahdollisesti rajoitettu)	`NUMERIC(7,2)`	`kuukausipalkka`	`2600.12`
BOOLEAN	totuusarvo	`BOOLEAN`	`tilaus_vahvistettu`	`TRUE`
DATE	päivämäärä	`DATE`	`tilauspvm`	`'2025-01-12'`
TIMESTAMP	aikaleima	`TIMESTAMP`	`maksuaika`	`'12:00:00'`
ARRAY	lista	`INTEGER[7]`	`lottonumerot`	`[1, 2, 3, 4, 5, 6, 7]`
TEXT	tekstimuotoinen sarake	`TEXT`	`arvostelu`	`'Kissa istuu puussa.'`

Eri järjestelmissä on toki muitakin tietotyyppejä. Esimerkiksi SQLite tukee yllä mainittujen lisäksi yleisen BLOB-tyypin, jolla voi tallentaa mitä tahansa dataa (numeroita, merkkijonoja, päivämääriä) samaan sarakkeeseen.

Myös sarakkeille voi antaa eheysrajoitteita, joilla voi vaikuttaa siihen, mitä arvoja sarakkeessa saa olla. Yleisimmät eheysrajoitteet ovat esitelty alla (ks. Luku 4.3).

DEFAULT määritetään sarakkeen oletusarvo.
NOT NULL kielletään tyhjäarvot sarakkeessa.
UNIQUE sarakkeen arvojen täytyy olla yksilöiviä.
CHECK voidaan määrittää hyväksyttävät arvot ehtolausekkeella.

Sekä tietotyyppi että eheysrajoite määritellään jokaisen sarakkeen yhteydessä:

CREATE TABLE taulu (
	sarake tietotyyppi[ eheysrajoite[ eheysrajoite]*][, 
	sarake tietotyyppi[ eheysrajoite[ eheysrajoite]*]]*
);

Tarkastellaan taas taulua Tiedekunta ja asetetaan sen sarakkeille tietotyypit. Relaatiokaavan, ER-kaavion sekä alkuperäisen kuvauksen (ks. Harjoitus 2.1) perusteella voidaan päätellä seuraavat asiat sarakkeista:

Sarakkeelle id parhaiten sopisi tyyppi INTEGER, eli kokonaisluku. Kokonaisluku on pieni, helppo käsitellä, ja eri tiedekunnille on helppo arpoa oma numero-ID. Koska sarake kuuluu perusavaimeen, se on jo yksilöllinen eikä arvoksi sallita NULL.
Sarakkeelle nimi parhaiten sopisi tyyppi TEXT eli tekstimuotoinen sarake. Emme tiedä ennalta, kuinka pitkiä tiedekuntien nimet voivat olla, joten sen pituutta ei ole syytä rajata. Tämän lisäksi voidaan olettaa, että kaikilla tiedekunnilla on pakko olla nimi (eli se ei voi olla tyhjä, NOT NULL), ja että millään kahdella tiedekunnalla voi olla samaa nimeä (UNIQUE).
- Bonustieto: Monissa lähteissä tekstin tyypiksi ehdotetaan VARCHAR. Käytännössä nykyään tietokannanhallintajärjestelmissä pituudeltaan rajoittamattomat merkkijonot tallennetaan kaikki samalla tavalla, joten useimmiten TEXT ja VARCHAR ovat sama asia. Näin esimerkiksi pätee SQLite:lle ja PostgreSQL:lle. Puolestaan MySQL:ssä TEXT:lla ja VARCHARilla on eroja datan tallentamisen kannalta. Oikeaa tietokantaa rakentaessa muista aina tutustua järjestelmän tarjoamiin tietotyyppeihin.

Tämän perusteella muokataan taulun Tiedekunta seuraavaan muotoon:

CREATE TABLE Tiedekunta (
  id INTEGER,
  nimi TEXT NOT NULL UNIQUE,
  PRIMARY KEY (id)
);

Näin saatiin lopullinen taulun Tiedekunta määritys.

Muokkaa alla olevassa palautuslaatikossa taulut Tiedekunta ja Laitos lisäämällä niiden sarakkeisiin sopivat tietotyypit sekä mahdolliset eheysrajoitteet.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# ex41-step3

Datan syöttäminen ja hakeminen

# openData

Kokeillaan tässä vaiheessa syöttää jo jotain mallidataa kahteen tauluun sekä kokeilla hakukyselyjä.

Uusia rivejä voi syöttää tauluun käyttäen INSERT-käskyä (ks. Luku 4.2):

INSERT INTO taulu [(sarake[, sarake]*)]? 
VALUES (arvo[, arvo]*);

Tämän esimerkin perusteella lisätään pari riviä tauluihin Tiedekunta ja Laitos. Keksitään tiedekunnille ja laitoksille mielikuvitukselliset nimet ja IDt.

INSERT INTO Tiedekunta VALUES (1, 'Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta');

INSERT INTO Laitos VALUES (1, 'Matematiikan laitos', 1);
INSERT INTO Laitos VALUES (2, 'Fysiikan laitos', 1);

Huomautus

Lisähuomioita (avaa klikkaamalla)

Rivejä syöttäessä voi määrittää sarakkeita, joihin arvot syötetään. Esimerkiksi yllä oleva tiedekunnan lisääminen voitaisiin kirjoittaa tarkemmin:
```
INSERT INTO Tiedekunta (id, nimi)
VALUES (1, 'Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta');
```
Tämä merkintätapa on hyödyllinen tapauksissa, jossa kaikille sarakkeille ei haluta antaa arvoja. Esimerkiksi jos perusavaimena on kokonaisluku, voidaan silloin jättää pääavain asettamatta, jolloin SQLite automaattisesti asettaa seuraavan järjestyksessä olevan kokonaisluvun pääavaimeksi:
```
-- Huomaa: annetaan vain nimi. Koska id on perusavain ja kokonaisluku,
-- SQLite asettaa riville perusavaimen automaattisesti.
INSERT INTO Tiedekunta (nimi)
VALUES ('Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta');
```

Jotkin tietokantajärjestelmät (kuten SQLite) sallivat usean rivin lisäämisen samaan tauluun yhdellä INSERT-käskyllä seuraavasti:

INSERT INTO Tiedekunta
VALUES (1, 'Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta'),
       (2, 'Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta');

Käskyjen järjestyksellä voi olla merkitys! SQL-kieltä suoritetaan aina käsky kerrallaan, ylhäältä alas. Jos tauluun on jokin viiteavain toisessa taulussa, tulee ensin lisätä rivit, johon viitataan ja sitten rivit, jotka viittaavat näihin riveihin.

Esimerkiksi alla oleva esimerkki EI TOIMI:

-- EI TOIMI: Tässä asetetaan tiedekunta_id-sarakkeeseen arvo 1,
-- mutta tuolla ID:llä oleva tiedekunta lisätään vasta alempana!
-- Tiedekunnan on siis oltava jo lisättynä ennen kuin lisätään laitoksia, jotka
-- kuuluvat siihen tiedekuntaan!
INSERT INTO Laitos VALUES (1, 'Matematiikan laitos', 1);
INSERT INTO Laitos VALUES (2, 'Fysiikan laitos', 1);

INSERT INTO Tiedekunta VALUES (1, 'Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta');

Toisin sanoin, laitokset eivät voi viitata tiedekuntiin, joita ei ole vielä laitoksen lisäyshetkenä olemassa.

Kun dataa on lisätty, sitä voidaan hakea SELECT-käskyllä. SELECT on SQL-kielen monimutkaisin käsky: sillä voi hakea taulun rivejä erilaisten ehtojen perusteella, hakea tiettyjä sarakkeita, hakea dataa eri tauluista samaan aikaan, suorittaa laskuja sarakkeilla ja ryhmitellä rivejä yhteen. SQL-kielen SELECT-käskyä käydään läpi tarkemmin Luvussa 4.2 sekä Harjoituksessa 4.2.

Tutustutaan tässä tehtävässä yksinkertaisimpaan hakulauseen muotoon: haku ehdon perusteella.

UPDATE taulu
SET sarake = lauseke[, sarake = lauseke]*
[WHERE ehtolauseke[ operaattori ehtolauseke]*]?;

SELECT-käskyssä pyydetään hakemaan sarakkeita sarake tauluista taulu käyttäen ehtoja ehtolauseke.

Esimerkiksi kaikkien tiedekuntien hakeminen onnistuu komennolla:

SELECT id, nimi    -- Haetaan rivien sarakkeet id ja nimi...
FROM Tiedekunta;   -- ...taulusta Tiedekunta.

Vastaavasti kaikkien laitosten nimet (eikä IDt) voi hakea

SELECT nimi       -- Valitaan rivien sarake nimi...
FROM Laitos;      -- ...taulusta Laitos.

Lisää seuraavaksi tietokantaan seuraavat tiedekunnat ja niiden laitokset. Anna Tiedekunnille ja Laitoksille sopivat yksilölliset IDt (tai anna SQLite:n luoda ne).

Tiedekunta: Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
- Laitos: Matematiikan laitos
- Laitos: Fysiikan laitos
- Laitos: Kemian laitos
- Laitos: Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Tiedekunta: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta
- Laitos: Opettajankoulutuslaitos
- Laitos: Kasvatustieteiden laitos
- Laitos: Psykologian laitos

Lopuksi, hae kaikkien tiedekuntien nimet ja kaikkien laitosten nimet varmistaakseen, että lisäys onnistui. Älä hae niiden IDitä taikka muita sarakkeita.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# ex41-step4

Harjoitus: Muiden taulujen määritys

# openTietokanta

Käy nyt läpi loput relaatiokaavan relaatiot ja määrittele niitä vastaavat taulut SQL-kielellä. Anna tauluille sekä sarakkeille sopivat eheysrajoitteet (perusavain, viiteavain, sarakkeen pakollisuus) ja määritä sarakkeille sopiva tietotyyppi.

Kokeile sitten lisätä jotain dataa jokaiseen tauluun. Saat itse päättää, mitä dataa ja kuinka paljon sitä lisätään. Jokaisessa taulussa tulee olla vähintään yksi rivi.

Vinkkejä

Muista, että rivien lisäyksessä järjestyksellä voi olla väliä viite-eheyden tarkistuksen takia! Esimerkiksi jos taululla on viiteavain, rivejä lisätessä viitatulla taululla tulee olla jo rivejä määriteltynä. Rivien lisääminen kannattaa aloittaa tauluista, joissa ei ole viiteavaimia ja edetä sitten tauluihin, jotka viittaavat niihin.

Jos saat seuraavanlaisen virheen
```
FOREIGN KEY constraint failed
```
tarkoittaa se, että yrität lisätä rivin, jonka viiteavaimen arvo ei ole vielä olemassa isäntätaulussa.

Esimerkiksi laitokset kuuluvat aina tiedekuntiin, joten tulee ennen laitosta lisäämistä lisätä tiedekunta, johon laitos kuuluu. Vastaavasti, ennen kuin opiskelijoita voi lisätä, tulee lisätä laitoksia, johon opiskelija kuuluu. Samalla logiikalla tenttisuorituksia voi lisätä vain kurssikoodeille, jotka ovat olemassa kurssi-taulussa!
Päivämääräksi ja kellonajaksi käy tyyppi DATETIME. Sen arvot tulee kirjoittaa muodossa 'VVVV-KK-PP HH:MM:SS', esimerkiksi '2025-04-30 03:55:13'. Puolestaan tyyppi DATE tarkoittaa päivämäärää ilman aikaa ja TIME vain kellonaikaa.
Huomaa, että automaattitarkistin osaa tarkistaa vastauksesi vain, jos taulujen sekä sarakkeiden nimet ovat täysin samat kuin relaatiokaavassa.
Tässä kohdealueessa (yliopiston opiskelijarekisteri) kurssikoodin on järkevää olla merkkijono. Kurssikoodit ovat yleensä muotoa ITKP102, TJTA2020, ITKA2004. Alla olevan palautuslaatikon tarkistin olettaa, että kurssikoodina on merkkijono.

Voit kelluttaa kaavioeditorin Kelluta-painikkeella. Silloin teksti siirtyy oikeaan laitaan, ja editorille vapautuu tilaa oikealle.

# ex41-step5

Lopuksi

Kun olet valmis, voit jatkaa eteenpäin muihin harjoitustehtäviin.

Voit antaa lyhyen itsearvion onnistumisestasi ja yleisesti palautteen harjoituksesta alla.

# palaute