Maailman synty

Maailma alkoi kun tuli alkuräjähdys

Ihmisen muisti on lyhyt. Omat ja kenties isovanhemmilta siirtyneet muistot ja mielikuvat ylettyvät ehkä sata, korkeintaan kaksisataa vuotta ajassa taaksepäin. Menneisyyden tuntemuksemme perustuukin lähes kokonaan ihmiskunnan kollektiiviseen muistiin, eli kykyymme kommunikoida ja siirtää tietoa yksilöltä ja sukupolvelta toiselle. Kollektiivisen muistin kapasiteetti ja tarkkuus ovat parantuneet huimasti kirjoitustaidon kehittymisen myötä noin 5000 vuotta sitten. Muistiin merkityn tiedon hyö- dyllisyyttä ja tarpeellisuutta kuvastaa se, että kirjoitustaito on keksitty useita kertoja eri puolilla maailmaa, mm. Mesopotamiassa, Egyptissä ja vanhassa Inka-kulttuurissa. Jo ennen kirjoitustaidon keksimistä viestejä ja tietoa voitiin tallettaa ja siirtää eteenpäin kuvien muodossa. Esihistorialliset piirrokset, piktograafit, ovat luoliin ja kallioiden seiniin piirrettyjä kuvia, joiden kautta meille on säilynyt tietoa jopa 30 000 vuoden

Muistojen ja kollektiivisen muistin lisäksi meillä ihmisillä on geneettinen muisti. Siihen tallentuneet tiedot kertovat selviytymisstrategioista, eli hyödyllisistä ominaisuuksista ja kyvyistä sekä lajimme kehityksen eri vaiheista. Monet näistä ovat peräisin Afrikan savanneilta, joilla nykyihminen kehittyi esi-ihmisistä noin 200 000 vuotta sitten. Nykyihmisen kehitys on kuitenkin vain viimeisin askel lajimme historiassa. Meitä

Alkuräjähdys

13 miljardia vuotta sitten

Alussa pamahti.

\[ \int_a^bf(x) dx \]

H₂O \(H_2O\)

Keskeisiä teorioita kosmoksen ymmärtämisessä ovat olleet Albert Eisteinin luoma yleinen suhteellisuusteoria (1915). Tämän jälkeen Alexander Friedmann, Georges Lamaitre ja Edwin Hubble, 1920-luvulla muotoilivat sen matemaattiseksi malliksi joka tunnetaan Alkuräjähdyksen standardimallina, 2000-luvun puolella taas jo tarkemmin muotoiltuna LDCM (Lamda- dark cold matter) mallina. Standardimallin parametreja ja yksityiskohtia ovat sittemmin hioneet sadat hiukkasfyysikot ja kosmologit, joiden työ on perustunut hiukkaskiihdyttimien, tai COBE, WMAP ja Planck satelliittien tuottamien tulosten analysointiin. Kosminen mikroaaltotaustasäteily on tarkkaan kartoitettu, on havainnoitu galakseja ja galaksijoukkoja, ja näiden etääntymistä toisistaan. Näiden parametrien perusteella on voitu laskea maailmakaikkeuden keskitiheys, sen laajenemisnopeus ja ikä, sekä lämpötila siinä vaiheessa kun valo lähti etenemään vasta syntyneestä kuumasta maailmankaikkeudesta. Hiukkas- ja kvanttifysiikan avulla on taas pystytty selvittämään miten kaikki maailmankaikkeuden aine – alkeishiukkaset – ovat käyttäytyneet maailmankaikkeuden alkuhetkien hyvin kuumissa ja tiheissä olosuhteissa.

Palaa aikavaellukseen